Talonrakennus- ja maarakennusalalla pelätään, että työmaamestareista on muutamien vuosien päästä paha pula. Nyt Suomessa on lähes 20 000 rakennusmestaria, mutta vuoteen 2010 mennessä mestarien määrä vähenee 4 000-5 000 hengellä suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Rakennusmestarikoulutus halutaan aloittaa uudestaan.
Rakennusmestarikoulutus korvattiin vuonna 2001 rakennusinsinööri AMK -tutkinnolla. Rakennusalalla on kuitenkin huomattu, että nykyisin ammattikorkeakouluissa koulutettavista insinööreistä harva on halukas toimimaan työnjohtajatehtävissä.
Sen sijaan he hakeutuvat suunnittelu- ja hallintotehtäviin, joihin heidän koulutuksensakin tähtää, kertoo Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL:n toimitusjohtaja Timo Nieminen.
"Ammattikorkeakoulujärjestelmän insinöörikoulutuksessa on unohdettu varsinainen työn johtaminen. Tarvittaisiin maanläheistä koulutusta perusrakentamisesta. Ammattikorkeakoulut eivät tuota työelämän perustarpeisiin tulevaa työnjohtokuntaa."
Nekin tuotantopainotteisesti suuntautuneet AMK-insinöörit, jotka työmaalle tulevat kokemusta saamaan, hakeutuvat parin vuoden päästä muihin töihin.
"Se ei ole hyväksi työnjohdolle. Vastaavia mestareita syntyy kokemuksen kautta, pari vuotta ei riitä. Vaarana on, että rakennusalan työnjohto jää poikasten käsiin."
Aloituspaikkoja lisää
Lääkkeeksi työnjohtopulaan esitetään otettavaksi uudestaan käyttöön rakennusmestarin ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus. Asiaa on ajamassa RKL:n lisäksi Suomen Maanrakentajien Keskusliitto ja siitä on jätetty eduskunnalle lakialoite.
Niemisen mukaan rakennustuotannon puolelle tarvittaisiin nopeasti vähintään 300 uutta aloituspaikkaa. Tällä hetkellä rakennusinsinöörikoulutuksen aloituspaikkoja on 15 ammattikorkeakoulussa vuosittain yhteensä 770, mutta keskeyttäjien määrä on niin suuri, että vuosittain heitä valmistuu 450-500.
"Tuosta määrästä on laskettava pois suunnittelupainotteisesti suuntautuneet valmistujat ja ne, joita työnjohtotehtävät eivät kiinnosta. Jotta tulevaisuuden poistuma saataisiin korvattua, pitäisi valmistujia tulla vähintään 800-1 000 vuosivauhdilla."
Pohjoisessa pärjätään
Tilanne ei vielä ole hälyttävä. Pääkaupunkiseudun työmailla työnjohtajatehtävissä olevista on yhä runsaat 50 prosenttia pitkän linjan niin sanotun teknikkokoulutuksen saaneita rakennusmestareita. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella rakennusmestareita riittää sitäkin paremmin.
RKL:n Oulun piirin varapuheenjohtaja Väinö Pitkälä kertoo pohjoisessa pärjättävän vielä. Kysymys onkin tulevaisuudesta. "Kyllä täälläkin tuntuu siltä, että puutetta alkaa olla osaavasta työnjohdosta, joka viihtyy työmaalla."
Myös Pitkälän kokemuksen mukaan koulutuksen keskeyttäneitä on paljon. "Niillä ammattikorkeakouluun menevillä ylioppilailla, joilla ei käytännön kokemusta alalta ole, tahtoo into lopahtaa kesken. Toisaalta ne, jotka ovat jo olleet käytännön töissä, keskeyttävät tuskin koskaan.
RKL onkin ajamassa koulutukseen hakeutuvilta vaadittavaa ennakkoharjoittelua, joka muun muassa vähentäisi myöhemmin opinnot keskeyttäneiden määrää.
Pitkänen kannattaa ajatusta.
"Osa opiskelijoista kuvittelee pääsevänsä suoraa pöydän ääreen, mutta eivät innostu varsinaisesta työmaalla olosta. On kuitenkin todettu, että työmaalla on tarpeen olla joku, joka osaa tehdä käytännön töitä, ja sitä kautta osaa myös johtaa työtä. Sitä varten tarvitaan kokemusta."