Ra­ken­nus­kau­si venyi kuu­kau­del­la

Pitkään jatkunut lauha sää on helpottanut työskentelyä rakennustyömailla ja tuonut rakentajille säästöjä. Ulkoseinien muurauksia sekä pihojen päällystämistä on voitu jatkaa yli kuukauden tavanomaista pitempään ja lämmityskuluissa on säästetty.

Tänä talvena rakennusmiesten aikaa ei ole juuri kulunut lumitöihin. Timpuri Niila Posionaho tarkistaa seinäelementtien kosteussuojauksia työmaalla Lyötyssä, taustalla mittamies Timo Kauppi.
Tänä talvena rakennusmiesten aikaa ei ole juuri kulunut lumitöihin. Timpuri Niila Posionaho tarkistaa seinäelementtien kosteussuojauksia työmaalla Lyötyssä, taustalla mittamies Timo Kauppi.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Pitkään jatkunut lauha sää on helpottanut työskentelyä rakennustyömailla ja tuonut rakentajille säästöjä. Ulkoseinien muurauksia sekä pihojen päällystämistä on voitu jatkaa yli kuukauden tavanomaista pitempään ja lämmityskuluissa on säästetty.

"Kuukauden jatkoaika ei vielä saa työmaita valmistumaan etuajassa, mutta helpottaa huomattavasti aikataulussa pysymistä", Ensio Pynnönen Rakennusteollisuuden Oulun aluetoimistosta arvioi.

Palmberg-Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Raimo Hätälä kertoo lauhan sään tuoneen kustannussäästöjä erityisesti alkuvaiheessa olevilla työmailla, kun perustuksia on voitu kaivaa sulaan maahan.

Myös betonin kuivumisen kannalta tärkeä lämmitys on niellyt tavallista joulukuuta vähemmän rahaa. Niinpä alan slangilla ilmaistuna "pakkasrokuleita" ei ole tarvinnut viettää.

Hätälä uskoo kuitenkin tilanteen tasoittuvan vuositasolla niin, että nyt saatu etumatka voi muuttua tammi-maaliskuun pakkasilla takapakiksi.

"Rakennustyömaan valmistuminen kestää keskimäärin vuoden, joten ei siinä jaksossa yksi poikkeuksellinen kuukausi vielä muuta aikatauluja", Hätälä tarkentaa.



Parempi suojata
kuin kuivatella


Kun joulukuunkin sateet on saatu lumen sijasta vetenä, on rakennusten kosteussuojaukseen pitänyt kiinnittää erityistä huomiota.

Oulun kaupungin rakennusvalvontaviraston laatupäällikkö Pekka Seppälä on sitä mieltä, että sateinen syksy ei ole ylitsepääsemätön ongelma rakentajille.

"Rakenteet on kuitenkin suojattava kosteudelta. Kerran kastunut ja kuivatettu ei ole koskaan uuden veroinen", Seppälä muistuttaa.

Pekka Seppälä painottaa, että rakenteiden suojaus etukäteen tuottaa turvallisemman ja terveellisemmän lopputuloksen kuin rakenteiden kuivattelu jälkikäteen.

Ei ole syytä luottaa siihen, että rakennuksen ulkoseinien sisään jäänyt kosteus haihtuu pois, kun sisätilat lämmitetään. Bakteerieliöstö on jo kerran kostuneessa kipsilevyssä alullaan ja lähtee siten helposti kasvamaan, jos materiaali kostuu uudestaan.

Toinen ongelmakohta ovat betonirakenteet, joita ei kuivateta kunnolla. Kosteuspommi voi muhia lattian muovimaton tai parketin alla olevan muovieristeen alla. Kosteiden tilojen vesieristykset sulkevat kosteuden rakenteiden sisään yhtä lailla kuin pitävät ulkoa tulevan kosteuden poissa.

Huoli kosteuden vaikutuksista painaa erityisesti niitä, jotka odottelevat rakenteilla olevan asunto-osakkeen valmistumista.

Pekka Seppälä kertoo, että pelkkä epäily kosteuden pääsystä rakenteisiin ei riitä kaupan perumiseen, vaan vaurioista on oltava luotettavia mittaustuloksia kaupan purkamisen perusteeksi.

Oulun rakennusvalvontavirasto on kouluttanut viime aikoina sekä ammattirakentajia että pienrakentajia kosteuden hallintaan.

Ilmoita asiavirheestä