Omakotitalojen rakentajat Kaakkurin Kiviharjussa pääsevät Oulussa ensimmäisenä kokeilemaan rakennusjätteiden keräystä. Uudella pienrakennusalueella aloittaa tänään toimintansa hyötyjätepiste.
"Kyseessä on pilottihanke. Ajatus rakennusjätteen keräyksestä pientalojen rakennusalueella heräsi vuosi sitten", kertoo ympäristönsuojelutarkastaja Heini Iinatti Oulun ympäristövirastosta.
Kaakkurin jätepisteessä lajitellaan erillisiin keräysastioihin pahvia, muovia ja styroxia, joita pidetään omakotityömaiden ongelmallisimpina jätteinä.
"Ne vievät paljon tilaa ja niitä on vaikea kuskata, eivätkä rakentajat voi niitä itse hyödyntää toisin kuin puhdasta puutavaraa."
Betoni- ja metallijätettä ei kerätä, koska Iinatin mukaan sitä ei omakotitalojen uudisrakennuksessa juurikaan synny.
Oulun Jätehuolto ja Paperinkeräys Oy huolehtivat Kaakkurin keräyspisteen toiminnasta ja astioiden tyhjennyksestä. Rakennusvalvontaviraston tarkastajat pitävät kirjaa, millaista jätettä Kaakkurin työmaaneuvontapisteensä vieressä oleviin keräysastioihin viedään.
Muoviastiaan lajiteltava muovi toimitetaan energiahyötykäyttöön. Omaan astiaansa kerättävä puhdas styrox käytetään teollisuuden uusioraaka-aineena. Kolmanteen konttiin lajiteltavat aaltopahvipakkaukset hyödynnetään uuden pahvin tekemisessä.
Aluekeräyspisteen toimivuutta, jätemääriä, lajittelun onnistumista ja keräyskustannuksia arvioidaan syyskuun loppupuolella, jolloin pohditaan myös rakennusjätteen keräyksen jatkamista.
"Tavoitteena on siirtää keräyspiste jatkossa sinne, missä pientaloja rakennetaan", Iinatti sanoo.
Ruskossa yli kolmannes on rakennusjätettä
Valtioneuvoston päätös rakennusjätteen lajittelusta vuodelta 1997 velvoittaa keräämään ja kuljettamaan jätteet erillään. Oulun kaupungin rakennusjätteen lajitteluvelvoitteet ovat olleet voimassa yhtä kauan.
"Tiedotuksesta ja määräyksistä huolimatta rakennusjäte on ongelmana vielä nykyään", Iinatti harmittelee.
Ruskon jätekeskukseen vietiin viime vuonna 30 300 tonnia rakennusjätettä. Asumisesta syntyvää yhdyskuntajätettä kertyi 48 300 tonnia, ja jätemäärä oli kaikkiaan 88 000 tonnia.
"Suurin osa Ruskoon vuosittain tulevasta sekalaisesta ja lajittelemattomasta rakennusjätteestä on hyödyntämiskelpoista puuta, betonia ja pahvia", Heini Iinatti arvelee.
Ruskon jätekeskuksen toiminnasta vastaava jätehuoltomestari Matti Koski tunnistaa sekalaisen rakennusjätteen aiheuttaman ongelman. Sille varattu alue erottuu jätekeskuksessa omana valtavana vuorenaan.
Koski kertoo, että rakennustyön tähteitä joudutaan lajittelemaan vielä kaatopaikalla.
"Tänne päätyneestä käyttökelpoisesta puutavarasta rakennamme parhaillaan aitaa omaan käyttöömme", Koski kuvailee tilannetta.
Rakentamisesta ja purkutöistä yli jäänyt puhdas puuaines, paperi, pahvi, styrox, lasi, asfaltti, ylijäämämaa, muovi, metalli, betoni, tiilet, laatat ja keramiikka- ja kipsijätteet on lajiteltava ja toimitettava uudelleen hyödynnettäviksi. Oulun alueella toimii kymmenkunta rakennusjätteen hyödyntäjää, jolla on ympäristölupa.
Rakentajan täytyy huolehtia myös uusiokäyttöön kelpaamattoman sekajätteen ja ongelmajätteiden asianmukaisesta jätehuollosta.
Valtakunnallisena tavoitteena on nostaa rakennusjätteen hyödyntäminen 70 prosenttiin vuoteen 2005 mennessä.