Rakennusalan pimeä urakointi on siirtymässä entistä vankemmin järjestäytyneen rikollisuuden käsiin.
Harmaata taloutta pitkään tutkineen projektipäällikkö Markku Hirvosen mukaan ala houkuttelee hyvillä tuloilla ja pienillä tuomioilla. Jos jää kiinni, tuomio esimerkiksi törkeästäkin veropetoksesta on selvästi pienempi kuin huumekaupasta.
Harmaan talouden osuus koko rakennusalan liikevaihdosta on noin kymmenen prosenttia. Hirvosen mukaan osuus ei ole viime vuosina juurikaan muuttunut. Nousukausi rakennusalalla kiihdyttää aina myös pimeää urakointia.
Hirvonen vetää valtiovarainministeriön yhteistyöprojektia, jolla pyritään suitsimaan harmaan talouden elinmahdollisuuksia. Mukana ovat muun muassa poliisi, verohallinto, tulli sekä Helsingin ulosottovirasto.
Ulkomaista työvoimaa, kotimaista rikollisuutta
Pimeillä työmailla töitä tekevät yhä useammin ulkomaalaiset työntekijät, sillä muutaman euron pimeällä tuntipalkalla ei kotimaista työvoimaa rakennuksille houkutella.
Ulkomaisen pimeän työn osuudeksi on arvioitu yleisesti reilut 19 000 miestyövuotta. Kotimaisen osuus on puolestaan reilut 10 000 miestyövuotta.
Hirvonen ei osaa tarkkaan arvioida, kuinka usein pimeiden urakoiden takaa löytyy järjestäytynyttä rikollisuutta. Se on kuitenkin Hirvosen mukaan varmaa, että osuus on kasvussa. Tästä kertoo viime syksynä pääkaupunkiseudulla paljastunut laaja rakennusalan rikosvyyhti, jossa on epäiltynä muun muassa moottoripyöräjengien väkeä.
Hirvosen mukaan pimeään urakointiin liittyvät usein ulkomaille perustetut firmat, jotka ovat suomalaisomistuksessa. Oma lukunsa on myös satunnainen kuutamourakointi kesämökeillä ja remonttitöissä.
-- Saattaa olla, että pientalotyömaidenkin pimeä työvoima tulee jonkin organisaation kautta. Ihmiset eivät tule välttämättä sattumalta Ukrainasta Pakilaan jollekin rakennustyömaalle.
Sitkeä ongelma
Hirvosen mukaan rakennusteollisuus ja työntekijäpuoli ovat pyrkineet omilla toimilla pureutumaan ongelmaan. Siitä huolimatta harmaan talouden asema rakennusalalla ei ole juuri heikentynyt.
-- Tällä hetkellä voi sanoa, että rakennusalan omat vapaaehtoiset toimet ovat avainasemassa. Sen sijaan lainsäätäjä ei Hirvosen mukaan ole täyttänyt täysin omaa osuuttaan. Hirvonen epäilee, että joku tai jotkut hyötyvät nykytilanteesta.
-- On ollut hirveä hinku helpottaa elinkeinotoimintaa ja vähentää sen rajoituksia. Tämä tilintarkastuspakon poistaminen esimerkiksi. Voi ajatella, että joillekin ei ole eduksi, että rakentamisen hinta nousisi, jos kaikki maksaisivat veronsa tai kaikille maksettaisiin työehtosopimuksen mukaiset palkat, kärjistää Hirvonen.
Toisena esimerkkinä hän mainitsee työministeriön ja valtiovarainministeriön eripuraisuuden harmaan talouden valvonnassa. Nyt rakennusalan yritysten toimien laillisuutta valvovat sekä verotarkastajat että Uudenmaan työsuojelupiirin tarkastajat.
Jotain valvonnan toimimattomuudesta kertoo sekin, että perinteinen ammattimainen rikollisuus laajentaa toimintaansa alalle.
-- Roistojen kanssa pärjää, kun pärjäisi vielä viranomaistenkin kanssa, ironisoi Hirvonen.