Kattojen romahtamiset ja muut rakennesortumat voidaan estää ilman lakimuutoksia tai uusia virkamiehiä, rakennusalan omin voimin ja toimin. Tarvitaan vain uudenlaista yhteistyötä sekä hyvän suunnittelun arvostamista.
Tähän päädytään ympäristöministeri Jan-Erik Enestamille (r.) keskiviikkona luovutetussa selvityksessä, jossa käsitellään rakennusten rakenteellisen turvallisuuden parantamista.
Ministeriön asettamana selvitysmiehenä toimi Oulun rakennusvalvontaviraston päällikkö Tapani Mäkikyrö.
Selvitykseen ryhdyttiin neljän viime vuonna sattuneen onnettomuuden vuoksi. Tuolloin Vaasassa sortui urheiluhallin ja Jyväskylässä Messuhallin katto, kuopiolaisessa kylpylässä tuli alas sisäkatto ja Orivedellä romahti rakenteilla olleen huoltamon runko.
"Nämä olivat ne mainitut tapaukset, mutta itse asiassa viime aikoina on sattunut toistakymmentä vastaavaa tilannetta", Tapani Mäkikyrö huomauttaa.
Selvitysmiehen mukaan rakenteellinen turvallisuus pitäisi varmistaa erityismenettelyllä, joka kirjattaisiin rakennusten lupaehtoihin. Päätöksen erityismenettelyn tarpeesta tekisi rakennusvalvonta. Erityismenettely tarkoittaisi riskien analysointia ja sen myötä esimerkiksi ulkopuolisen asiantuntijan käyttämistä.
Rahaa ja aikaa suunnitteluun
Erityismenettely koskisi myös rakennesuunnittelun resursseja ja hankintaa.
Tämä tarkoittaisi, että suunnittelu ostettaisiin neuvottelumenetelmällä ja se kilpailutettaisiin vain silloin, kun hankintalaki niin vaatii. Näin selviäisi jo suunnittelijaa valittaessa se, kuinka paljon ja minkä tasoista työtä suunnittelija tarjoaa.
Suunnittelusopimukseen Mäkikyrö lisäisi tiedot varatuista henkilöresursseista ja suunnitteluajasta.
"Rakennesuunnittelun hankinta- ja tarjouskäytännöt vääristyivät 1990-luvun alun laman aikana", Mäkikyrö sanoo.
Kilpailu johti työn aliarvioitiin ja -hinnoitteluun, mikä taas merkitsi laadusta tinkimistä.
Mäkikyrön mukaan tilanne ei ole vieläkään tarpeeksi hyvä.
"Alhainen tarjous on usein johtanut tilanteeseen, joka ei takaa turvallista suunnittelua."
Läpi koko rakennusprosessin Mäkikyrö ujuttaisi "work shop -työskentelyä". Tämä tarkoittaisi eri osapuolten jatkuvaa keskustelua ja tietojen vaihtamista.
"Nyt jokainen tekee vain omaa kapeaa lohkoaan, jopa muista erillään", Mäkikyrö sanoo. "Tiedon huono kulku ja yhteistyön puute ovat suurimpia ongelmia. Work shop -ajattelulla tieto saataisiin kulkemaan ja inhimillistenkin virheiden todennäköisyys pienenemään."
Selvitysmiehen esiin nostamat asiat konkretisoituivat esimerkiksi Oulussa viime vuonna. Kun Kaakkuriin tehtiin markettia, saumaaja huomasi kattopalkeissa repeämiä, joiden vuoksi katto ei olisi kestänyt lumikuormaa. Syyksi virheellisiin palkkeihin todettiin inhimillinen erehdys, mutta tapauksen yhteydessä pohdittiin myös tiedonkulkua.
Mäkikyrö kertoo valinneensa selvitystä tehdessään linjakseen "täsmähoidon", muutaman laajasti kattavan toimenpiteen. Toteutus vaatii joitakin säädösmuutoksia, mutta ensisijaisesti sitä, että johto sitoutuu uusiin tapoihin ja koko ala omaksuu uuden ajattelutavan, Mäkikyrö sanoo.