Neljännes Suomen puutaloteollisuuden tuotannon arvosta syntyy Pohjois-Pohjanmaalla. Puutalot eivät jää pelkästään maakuntaan, vaan niitä viedään muihin maakuntiin ja maan rajojen ulkopuolellekin - hirsitaloja esimerkiksi Japaniin asti.
Voisi myös sanoa, että Pohjois-Pohjanmaalla rakennetaan omakotitaloja etelään, pelkistää VTT:n erikoistukija Terttu Vainio.
Puurakentamisen tärkeys nousee esille Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun kauppakamarin ja Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien "eEnnakointi Pohjois-Pohjanmaalla" -projektista, jossa selvitettiin maakunnan kiinteistö- ja rakennusalan näkymiä. Selvityksen tulokset sekä alan ennakointiraportti julkistettiin keskiviikkona.
Raportin mukaan maakunnan kiinteistö- ja rakennusklustereiden eli toimialaryppäiden sisäisten markkinoiden arvo oli toissa vuonna yhteensä 2 150 miljoonaa euroa, lisäksi maakunnasta viedään rakennustuotteita muualle maahan ja ulkomaille 350 miljoonan euron arvosta.
Talojen, teiden ja verkostojen rakentaminen, niiden ylläpito sekä rakennustarvikkeiden vienti tuottavat kaikkiaan noin 32 000 henkilötyövuotta eli viidenneksen koko maakunnan työllisyydestä. Toimialaryppään työllistävimmät lohkot ovat kiinteistöjen hoito ja rakennustuoteteollisuus.
Insinööreistä uupeloa
Nykyisin toimitettaviin talopaketteihin liittyy rakennetoimituksen lisäksi paljon rakennustarvikkeita ja palveluja. Suunnittelupalvelut ovatkin tuoneet töitä alueen suunnittelutoimistoille ja esimerkiksi pienillä paikkakunnilla sijaitsevien talotehtaiden tarpeisiin on perustettu suunnittelun etätyöpisteitä Ouluun.
"Maakunnan kannalta todellinen uhkakuva on kuitenkin se, että näitä tehtäviä joudutaan siirtämään Oulusta eteläiseen Suomeen eli sinne, missä alan osaavaa työvoimaa on saatavilla", erikoistutkija Vainio huomauttaa.
"Ala on tuonut jo hyvin pitkän ajan esille, että on hankalaa, kun täältä ei valmistu enää yliopistotasoisia rakennusalan insinöörejä eikä heitä tahdo tulla tänne muualtakaan - kun pitäisi lähteä opiskelemaan Espooseen tai Tampereelle ja palata opiskelun jälkeen takaisin. Tässä on ilmeisestikin liian monta mutkaa matkassa", arvioi VTT:n kiinteistöliiketoiminnan ryhmäpäällikkö Kauko Tulla.
Hänen mukaansa rakennustyömaille on toistaiseksi saatu kohtuullisen hyvin ammattityövoimaa, mutta rakennusmestarikoulutuksen lakkauttaminen kaihertaa alan urakoitsijoiden mieliä. Uusilla ammattikorkeakouluinsinööreillä ei selvityksen mukaan ole samalla tavoin valmiuksia eikä kiinnostustakaan työmaiden vetämiseen. "Välitön vaje rakennusyrityksissä on noin 20-30 osaajasta - pulaa on siis kavereista, jotka kulkevat saappaat kurassa työmailla ja sanovat, mitä tehdään."
Tullan mukaan ilmassa on laajempaakin huolta siitä, miten erityisosaajia riittää tulevina vuosina. Tarvetta olisi muun muassa erikoisammattihenkilöiden kohdennettuun koulutukseen sekä tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistämiseen.
Kohtuunäkymät
Rakennus- ja kiinteistöalalla on viime vuosina mennyt Oulun seudulla kohtuullisen hyvin alueen vetovoimaisuuden ansiosta. Suhdannevaihteluistakin huolimatta kiinteistöjen ylläpidossa arvioidaan olevan kosolti kasvumahdollisuuksia - muun muassa väestön ikääntymisen ja kiinteistöjen monimutkaistuvien rakenteiden vuoksi.
Työntekijöiden ikääntymistä ei pidetä alalla kovin isona uhkana. Yritykset aikovat myös lisätä työntekijöidensä määrää.