Oulu Oululainen arkkitehtitoimisto Uki Arkkitehdit Oy on saanut urakakseen arkkitehtisuunnittelun Botnian sellutehtaaseen Frey Bentosiin, Uru-
guayhyn.
Toimitusjohtaja, rakennusneuvos Matti Heikkinen arvioi, että hankkeen parissa työskentelee heiltä arviolta 2-3 arkkitehtia seuraavien 1-2 vuoden ajan.
Uki Arkkitehdit tekee koko laitoksen arkkitehtisuunnittelun laitossuunnittelijan suunnitelmien pohjalta.
Heikkinen ei kerro sopimuksen arvoa. "Meidän kaltaiselle, eurooppalaisessa mittakaavassa pienelle toimistolle tämä on merkittävä sopimus", hän luonnehtii.
Uruguayn hanke on siinäkin mielessä tärkeä, että se on toimiston ensimmäinen askel Etelä-Amerikkaan ja muualle kuin Eurooppaan.
Teollisuuspuolen suunnittelusta vastaavat arkkitehdit Olli Terho ja Pentti Komulainen. Olli Terho valittelee, että yksityiskohtaisia tietoja he eivät voi antaa Uruguayn hankkeesta salassapitomääräysten takia. Luottamuksellinen toiminta on teollisuusrakentamisessa arkipäivää, ja Ukille erittäin tuttua muun muassa Olkiluodon ydinvoimalahankkeen kautta.
Uki on mukana Olkiluodon uuden ydinvoimalan rakennushankkeessa. Uki Arkkitehdit toimii arkkitehtikonsulttina, joka vastaa siitä, että tilaaja saa laitokseen tulevan arkkitehtisuunnittelun haluamassaan muodossa.
Uki myös itse tekee laitokseen arkkitehtisuunnitteluna muun muassa toimistotiloja.
Tyylikäs rakennus
luo imagoa
Olli Terho kehaisee, että Uruguayn hankkeen saanti tuntuu hyvältä . "Tämä on iso ja haastava hanke. Projekti on kasattu Helsingissä, osa konsulteista on ulkomailla ja osa Helsingissä. Ja me ollaan Oulusta. Meidät valittiin tekijäksi, vaikka Helsingissä on kymmeniä, jopa satoja arkkitehtitoimistoja", Terho sanoo.
Useimmiten Ukin ulkomaanhankkeissa tilaajana on suomalainen yritys tai yritys, jonka omistajina on suomalaisia tahoja. Suomalainen tilaaja helpottaa urakoiden saamista, sen Ukin miehet myöntävät. Puhtaasti ulkomaiselta tilaajalta työn saaminen on jo selvästi vaikeampaa.
Ympäristöarvot asettavat monessa paikassa isoja vaatimuksia, ja Uki Arkkitehdeilla on siitä kokemuksia. Esimerkiksi Belgiassa Stora-Enson tehtaan Langerbruggessa piti sopeutua ympäristöön. "Me olemme saaneet siitä paljon kiitosta. Moni kyselyistä sen jälkeen on tullut siinä mielessä, että kun te olitte Belgiassakin tekemässä hyvin onnistunutta työtä", Heikkinen sanoo.
Isoissa projekteissa on nykypäivää, että myös arkkitehtuuriin kiinnitetään huomiota. Esimerkiksi paperitehtaissa on huipputeknologiaa, ja tehtailla käytetään paljon vieraita, ostajia ja muita. Ostajat eivät usko, että tuotteet ja toiminta ovat huippulaatua, jos tehdas on vain betoni- tai peltilaatikko.
"Ei esimerkiksi Nokia voi toimia missään parakissa. Kyllä sen rakennuksen pitää olla sen näköinen, että sen sisällä toimii luotettava ja osaava yhtiö. Ne ovat tärkeitä arvoja", Matti Heikkinen sanoo.