EU:n rakennerahojen jakamisesta on kehkeytynyt aluepoliittinen kiista.
Maakuntajohtajien ja ely-keskusten käymissä neuvotteluissa kansallisista jakoperusteista ei ole päästy sopuun. Riitahaarukassa on kyse 632 miljoonasta eurosta.
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harjun mukaan ei ole oikein, että Etelä- ja Länsi-Suomi vaativat osia tukirahoista, jotka Suomi saa Pohjois- ja Itä-Suomen alueellisten kriteerien perusteella.
”Tämä on seitsemälle maakunnalle kohtalonkysymys. Vetoamme rahoitussopimuksen kriteereihin ja vaadimme ansaintaperiaatteen käyttöä kansallisessa jaossa”, Harju toteaa.
Asiasta neuvoteltiin viimeksi keskiviikkona ja asia oli esillä myös Pohjois-Suomen neuvottelukunnassa.
Lisälupauksia ei annettu
Suomi saa uudella ohjelmakaudella rakennerahastotukea kaikkiaan 1 179 miljoonan euroa. Kokonaispotista 904 miljoonaa euroa kertyy Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisten kriteerien, loput 275 miljoonaa Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisten kriteerien perusteella.
Rakennetuesta 272 miljoonaa euroa on korvamerkittyä Pohjois- ja Itä-Suomelle harvaan asuttujen alueiden erityisrahoituksen perusteella. Loppuosa pohjoisten ja itäisten alueiden perusteella saatavasta 632 miljoonasta eurosta on sitä vastoin kansallisesti päätettävää.
Harjun mukaan on kohtuutonta, että muut haluavat kompensaatiota pohjoisen ja idän tuista. ”Koko 904 miljoonaa euroa pitäisi kohdentaa Itä- ja Pohjois-Suomeen”, Harju toteaa.
Vastauksessaan kansanedustaja Tytti Tuppuraisen (sd.) kirjalliseen kysymykseen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ei antanut Pohjois- ja Itä-Suomelle lupauksia muun kuin korvamerkityn 272 miljoonan euron osalta.
Paineita pohjoisia rakennerahoja kohtaan kasvattaa se, että Suomen nettosaatava supistuu neljänneksellä ohjelmakaudella 2014–2020.