Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Martti Mäenpää ei halua uskoa, että elektroniikkateollisuus kuihtuisi Suomesta pois yhtä nopeasti kuin se syntyi.
"Ei tuollainen voi olla mahdollista. Se olisi kansallinen katastrofi, jos tuollainen lentoon lähtenyt toimiala menetettäisiin Suomesta. Meidän pitää panostaa vielä nykyistäkin enemmän tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan, jotta meille niin tärkeä sähkö- ja elektroniikkateollisuus säilyy Suomessa jatkossakin", painottaa Mäenpää.
Hän ei halua lähteä arvioimaan, kuinka monta uutta Perloksen kaltaista toiminnan lopettamista Suomessa vielä nähdään.
"Uskon, että niitä tulee, valitettavasti. Olemme nähneet globaalista rakennemuutoksesta vasta alkutahdit: talouden painopiste siirtyy koko ajan Aasiaan, Kiinaan ja Intiaan. Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka elävät nyt maailmantalouden murrosvaihetta ja niillä voi olla edessään kipeitäkin ratkaisuja."
Pieni maa voi
reagoida nopeasti
Mäenpää muistuttaa, että globaali rakennemuutos ei ravistele yksinomaan elektroniikkateollisuutta, vaan kaikkia yrityksiä, jotka toimivat globaaleilla markkinoilla.
Hän sanoo, että yritysten on pakko mennä Aasiaan, missä ovat kasvavat markkinat ja lisäksi Aasian palkkataso on vain murto-osa läntisestä. Mäenpää mukaan Suomen teknologiateollisuudessa työtunnin kokonaiskustannus on 24-25 euroa, kun työtunti Intiassa tai Kiinassa maksaa 50 sentistä kahteen euroon.
"Suomen vahvuus on, että se voi pienenä maana reagoida nopeasti. Tämä vuosi on hyvin tärkeä: meillä on maaliskuussa vaalit, niiden jälkeen lyödään kiinni hallitusohjelma ja syksyllä pitää sopia seuraavasta työmarkkinaratkaisusta. Niissä kaikissa pitää varautua tulevien vuosien globaaleihin haasteisiin eli meidän pitää tehdä valintoja, jotka mahdollistavat, että me selviämme haasteista."
Osaaminen
elinehto Suomelle
Mäenpään mukaan nopeita ja helppoja ratkaisuja ei kuitenkaan ole. Hän painottaa, että osaaminen on Suomen selviytymisen välttämätön ehto. "Sitä ei voi liiaksi korostaa. Meidän pitää pysyä maailman kärjessä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Se on välttämätön edellytys, mutta kukaan ei tiedä, riittääkö sekään."
Kilpailukykyinen verotus on Mäenpään mukaan osa innovatiivista toimintaympäristöä. Kohtuullinen verotus kannustaakaikkia yrittämään.
Tällä hetkellä konepaja- ja metallituoteteollisuudesta poistuu eläkkeelle 1 000-1 500 työntekijää enemmän kuin alalle tulee uusia tekijöitä. Ala ei vedä nuoria.
"Globaali rakennemuutos koskettaa myös konepaja- ja metallituoteteollisuutta. Toisen asteen koulutuksen, ammattikoulutuksen, vetovoimaa pitää kohentaa. Teknologiateollisuudessa on muun muassa Metalliliiton kanssa ohjelmia nuorten houkuttelemiseksi alalle, mutta mitään ratkaisevaa ei ole tapahtunut", sanoo Mäenpää.
Työvoimapulan ratkaisuksi on esitetty alueellisen liikkuvuuden lisäämistä Suomessa, jotta avoimet työpaikat ja työnhakijat kohtaisivat nykyistä paremmin. Ulkomaisen työvoiman Suomeen houkuttelu voi osaltaan helpottaa alan työvoimapulaa.
Tällä hetkellä esimerkiksi Turun seudulla tarvittaisiin heti 1 000-2 000 metallialan ammattilaista telakoille ja niiden alihankintayrityksiin.
"Jos konepajoille ei saada työntekijöitä, vaarana on, että ne suuntaavat yhä enemmän investointejaan Itä-Eurooppaan ja Aasiaan", varoittaa Mäenpää.
