Jokaisessa kunnassa mietitään, miten houkutella uusia asukkaita, sillä kunta ei voi toimia ilman veronmaksajia. Mutta toisaalta kuntalainenkaan ei voi hyvin ilman kunnan peruspalveluita. Kunta ja kuntalainen ovat siis riippuvaisia toisistaan.
Kuntien talous on heikentynyt viime vuosina ja mustia pilviä leijailee ”taloustaivaalla” melkoisesti. Kunnat joutuvatkin vastaamaan moneen kuntalaisten vaatimukseen kielteisesti ja perusteena usein on rahan puute. Ollaan tilanteessa, jossa moni kunta pohtii, millaisia palveluita voidaan sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen tarjota, onko niitä karsittava tai toteutettava uudella tavalla?
Kuntaliiton julkaiseman Tulevaisuuden kunta -opuksen loppusanoissa todetaan, että muun muassa hyvinvoinnin yhteisöllinen edistäminen sekä aktiivinen kumppanuus järjestöjen kanssa nousevat merkittävään rooliin tulevaisuuden kunnassa.
Teoksessa korostetaan erityisesti verkostojen ja kumppanuuden merkitystä kuntien elinvoimaisuuden kehittämisessä.
Verkostoitumisen hyötyjä korostaa myös alan asiantuntija Timo Järvensivu, jonka mukaan verkostoitumisen edellytyksiä ovat luottamus ja sitoutuminen. Yhteisen tavoitteen eteen toimivat verkoston jäsenet luottavat toisiinsa, sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen ja osoittavat toiminnallaan sitoutumisensa.
Kun sitoutuminen tuottaa tulosta, luottamus karttuu edelleen ja sitoudutaan uusiin tavoitteisiin ja näin positiivinen kierre ruokkii itse itseään.
Verkostoituminen ja siitä versova kumppanuus tarjoavat tulevaisuudessa myös kunnille uusia keinoja toteuttaa palveluita yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Tällainen ajattelu vaatii toimintakulttuurin muutosta ja ymmärrystä siitä, että viisaus ei asusta vain kunnan virkamiesten sekä päättäjien korvien välissä, vaan että kaikilla verkoston jäsenillä ja heidän mielipiteillään on merkitystä. Ja että kaikkien verkoston jäsenten tekemää työtä myös arvostetaan osana kunnan vetovoimaisuutta.
Arvostusta ansaitsevat myös kylät, joiden tulee olla luonteva osa kuntiin jatkossa kehittyviä verkostoja. Toivon, että sana ”kyläpolitikointi” jää historiaan, eikä kukaan enää aseta vastakkain kunnan eri alueiden kehittämistarpeita. Sen sijaan kunnissa tulee rakentaa laajapohjaisia verkostoja, jotka lisäävät vuorovaikutusta eri alueiden ja toimijoiden välillä herättäen uusia ideoita ja toimintatapoja.
Toivon, että jatkossa myös kunta sitoutuu yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen verkostoitumisen ja kumppanuuden periaatteiden mukaisesti.
”Hyvinvoinnin yhteisöllinen edistäminen sekä aktiivinen kumppanuus järjestöjen kanssa nousevat merkittävään rooliin tulevaisuuden 29kunnassa.”
Mikäli kunta ei ole valmis tukemaan kylän elinvoimaisuutta vaikkapa säilyttämällä alueen tärkein ja usein ainoa peruspalvelu, lähikoulu, tuskin kyläläisillä on kiinnostusta toimia kunnan kanssa yhteistyössä vetovoiman kehittämiseksi.
Sen sijaan, jos koulu säilytetään ja asetetaan sen kehittämiseksi yhteinen tavoite, johon kaikki osapuolet sitoutuvat, ollaan mahdollisuuksia avaavan kumppanuuden äärellä. Kumppanuuden, jonka voimalla rakentuu myös kunnan vetovoimaisuus.
Riina Rahkila
puheenjohtaja
Markkuun Seudun Kyläyhdistys ry
Tyrnävä
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.