Rakeet söivät man­si­kat

Mansikanviljelijöitä koetellaan nyt rankalla kädellä. Merja ja Olli Kuukasjärven mansikkapelto on surullinen näky kauniin Pyhäjärven rantamaisemissa. Raakileita lepää läjäpäin maassa, yhden lajikkeen kasvusto on silpoutunut riekaleiksi.

Vakavaksi vetää väkisinkin, kun rakeet jyräsivät Lupaus-lajikkeen kukkameren maan tasalle. Tuhoja ihmettelevät Merja (vas.), Veera ja Olli Kuukasjärvi sekä naapuritilallinen Ilpo Korhola.
Vakavaksi vetää väkisinkin, kun rakeet jyräsivät Lupaus-lajikkeen kukkameren maan tasalle. Tuhoja ihmettelevät Merja (vas.), Veera ja Olli Kuukasjärvi sekä naapuritilallinen Ilpo Korhola.

Mansikanviljelijöitä koetellaan nyt rankalla kädellä. Merja ja Olli Kuukasjärven mansikkapelto on surullinen näky kauniin Pyhäjärven rantamaisemissa.

Raakileita lepää läjäpäin maassa, yhden lajikkeen kasvusto on silpoutunut riekaleiksi ja muissakin mansikoissa vilisee rakeiden tekemiä reikiä.

Vain viiden minuutin raekuuro ja hyvästit kesän tienesteille.

"Pankista pitää ottaa lainaa", edellisyönä unilääkkeeseen turvautunut Olli Kuukasjärvi huokaa syvään.

Noin kilometrin levyinen raetuholainen kävi kylässä perjantaina. Tiistaina on pahimmasta päästy yli, mutta silti välillä kirpaisee kipeästi, kun makeat mansikat on menetetty.

"Tunnelmat vaihtelevat, mutta eteenpäin mennään. Menetykset olivat mittavat, noin 70-80 prosenttia sadosta."

Laitimmaisessa pellossa oli kokeilla uutta lajiketta, Promisea (= Lupausta).

"Siinä oli kukkameri. Nyt ei mitään. Lupaukseksi jäi. Lajike ei välttämättä edes talvehdi", Merja Kuukasjärvi harmittelee.

Mansikat eivät ainakaan vielä kuulu satovahinkokorvausten piiriin. Myöskään maatilavakuutus ei korvaa menetyksiä.

"Miksei?" kysyvät Olli Kuukasjärvi ja rakeista myös kärsinyt viljelijänaapuri Ilpo Korhola.

"Metsävakuutus kyllä korvaa myrskytuhot. Samoin satokorvausta saa herukasta muttei mansikasta tai vadelmasta. Viljelijät ovat eriarvoisessa asemassa", he tuohtuvat.

Kuukasjärvillä oli tulossa ennätyskesä: pellot ovat nuoria ja tuottoisia. Nyt kuitenkin kerätään kakkosluokan mansikkaa - myyntiin tai itse poimien.

"Olli sanoi, että tulee satumainen vuosi", Merja Kuukasjärvi muistaa.

Ei sano enää vaan kysyy:

"Milloin viimeksi on ollut normaali kesä?"

Epänormaalius heijastuu mansikan hintaan.

Torikauppias Ilpo Roivainen Oulun kauppatorilta epäilee, ettei mansikan hinta laske missään vaiheessa kesää kovin alas.

"Pääsadot valmistuvat vuorotellen eri puolilla Suomea, joten tarjonta ei kasva missään vaiheessa erityisen suureksi."

Oulun seudulla mansikkasadon arvioidaan olevan runsaimmillaan heinä-elokuun vaihteessa.

Roivaisen mukaan mansikkaa on tänä kesänä selvästi heikommin saatavilla kuin viime kesänä. Syynä on epävakaa ja sateinen sää, joka on häirinnyt mansikkasadon kypsymistä. Mansikan litrahinta on Oulun torilla tällä hetkellä 5-6 euroa.

Viereisen kojun torikauppias Jaakko Vilenius ja torimyyjä Tellervo Karjalainen kertovat, että aiempina kesinä mansikan hinta on keskikesällä laskenut noin 3,5-4 euroon.

"Noin viikon päästä selviää, millainen tämän kesän sato on ja mihin mansikan hinta asettuu", Vilenius arvioi.

Etelä-Suomen mansikkasato on juuri nyt runsaimmillaan, mutta Pohjois-Suomessa sato on osin vasta kypsymässä.

"Jos hinta pysyy korkealla, alkaa asiakkailta kuulua nurinaa", Roivainen uskoo.

Oululaisen Anne Kujanpään sylissä on kaksi rovetta suomalaista mansikkaa.

"Mansikka on todella kallista, mutta pakkohan sitä on saada." Kujanpää aikoo loihtia mansikoista jälkiruoan perheelleen.

Kujanpään mukaan mansikkaa saa huomattavasti halvemmalla, kun käy itse poimimassa sen mansikkatilalla.

"Olen käynyt poimimassa pakastemansikat lähes joka kesä", Kujanpää sanoo.

Ilmoita asiavirheestä