Ra­kas­tu­nut nyrk­kei­li­jä teki suo­ma­lais­ta Can­nes-his­to­riaa

Cannes on maailman arvostetuin elokuvafestivaali.

Cannes on maailman arvostetuin elokuvafestivaali. Seula on tiukka: vuoden 1985 jälkeen sinne on kutsuttu Suomesta ainoastaan Aki Kaurismäki kuudella elokuvistaan.

Torstaina oli ohjaaja Juho Kuosmasen vuoro. Hänen elokuvansa Hymyilevä mies sai maailmanensi-iltansa Cannesin Un Certain Regard -sarjassa, joka on arvostusjärjestyksessä varsinaisesta kilpasarjasta seuraava.

- En enää haluaisi itse nähdä Hymyilevää miestä, koska näen siinä lähinnä asioita, joita haluaisin vielä muuttaa, Kuosmanen kertoo ennen näytöstä.

- Mutta tuntuu, että tärkeimmissä asioissa onnistuimme.

Hymyilevä mies kertoo tosipohjaista tarinaa Olli Mäestä, joka valmistautuu kesällä 1962 mestaruusotteluun. Mäen manageri Elis Ask odottaa suojatiltaan paljon ja ottelusta rahasampoa.

Mikään ei mene niinkuin piti, sillä Mäki on rakastunut. Nyrkkeilijää esittää Jarkko Lahti, hänen tulevaa vaimoaan Oona Airola ja Askia Eero Milonoff.

- En halunnut tehdä epookkia enkä nyrkkeilyelokuvaa, joten olen itsekin järkyttynyt, Kuosmanen nauraa.

- Mutta voi tätä ajatella myös romanttisena komediana. Jos Lost in Translation on romanttinen komedia, tämäkin on.

Ei tavallinen urheiluelokuva

Kuosmanen vitsailee elokuvansa näennäisestä epäkaupallisuudesta. Suomalaisen esikoisohjaajan mustavalkoinen draama tuntemattomasta nyrkkeilijästä vuonna 1962 ei hänestäkään kuulosta hitiltä maailmalla.

Tosiasiassa Hymyilevä mies on helppoa katsottavaa, ja vireeltään hyväntuulinen. Se Kuosmasta vielä jännittää, näkevätkö suomalaiset huumorin yhtä hyvin kuin ulkomaalaiset katsojat.

- Tiedän onnistuneeni, kun yleisö nauraa. Sitä meidän kansainvälisen pressitoimistommekin väki kehui, että urheiluelokuvan painolasti häipyy nopeasti, Kuosmanen miettii.

Myös ohjaajan hartioilla oli vuosien ajan raskas paino. Se hellitti, kun Hymyilevä mies saatiin valmiiksi.

- Tämä elokuvakin kertoo odotuksista ja siitä, kuinka tärkeää on löytää ilo ja leikkisyys, Kuosmanen sanoo.

Kuusi vuotta menestyspaineita

Paineet tulivat palkinnon myötä. Vuonna 2010 Kuosmasen Taulukauppiaat voitti Cannesissa elokuvaopiskelijoiden Cinefondation-lyhytelokuvasarjan pääpalkinnon. Silloin ohjaajan varsinainen esikoispitkä luvattiin ottaa valmistuttuaan Cannesin viralliseen ohjelmistoon.

- Tieto siitä, että Cannesiin päästään muuttui ajatukseksi, jota ei päässyt pakoon. Mitä tahansa yritin kirjoittaa, ajattelin vastaanottoa maailman tärkeimmällä festivaalilla, Kuosmanen kertoo.

- Taulukauppiaiden voiton euforia muuttui turhautumiseksi.

Kun Kuosmanen keksi Olli Mäen tositarinan, hän sai keinon käsitellä omia paineitaan turvallisen ja ironisen välimatkan päästä.

- Tämä on tarina miehestä, joka kulkee kohti elämänsä tilaisuutta tietäen, että siitä tulee todennäköisemmin katastrofi kuin triumfi.

Taulukauppiaiden tuoma ovi Cannesiin ei ollut varma tie huipulle. Cannesissa on useita esityssarjoja, mutta Hymyilevä mies ylitti odotukset nousemalla Un Certain Regard -sarjaan. Yläpuolella on vain kilpasarja, jossa tänä vuonna nähdään esimerkiksi Pedro Almodovarin ja Jim Jarmuschin uutuudet.

- Mittakaava on täysin eri kuin aiemmin opiskelijaelokuvien kanssa, Cannesissa jo viikon ajan eri tapahtumissa kierrätetty Kuosmanen kuvailee humua.

- Silloin sai olla festaripalatsin ylimmässä kerroksessa turvassa ja katsella sirkusta sopivasti ulkopuolisena.

Ilmoita asiavirheestä