Konservatiivien ja liberaalidemokraattien koalitiohallitus aikoo toteuttaa Britanniassa rajuimmat julkisen sektorit leikkaukset sitten toisen maailmansodan. Neljässä vuodessa säästetään 81 miljardia puntaa (noin 91 miljardia euroa), minkä seurauksena julkiselta sektorilta arvioidaan häviävän noin puoli miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä.
Britannian julkisen talouden alijäämä on kivunnut peräti 11 prosenttiin, ja leikkauksilla se yritetään painaa 2 prosenttiin viidessä vuodessa. Monet taloustieteilijät epäilevät kuitenkin, kannattaako budjettivajetta leikata näin nopeasti epävarmassa taloustilanteessa.
Leikkausten järkevyyttä ovat epäilleet muun muassa Nobel-voittajat Joseph Stiglitz ja Christopher Pissarides, jotka ovat syyttäneet hallitusta uhkapelistä ja tarpeettomien riskien ottamisesta.
"Leikkaukset ovat poikkeuksellisen rajuja. Monilla muilla mailla velkaantumisongelmat ovat pahempia, mutta ne eivät ole ryhtyneet vastaaviin toimiin. Ehkä näin rajut toimet eivät olisi olleet tarpeen, kun edelleen on epäselvyyttä, ollaanko lamasta todella pääsemässä irti. Leikkauksilla voi olla se seurannaisvaikutus, että talouskasvukaan ei käynnisty niin nopeasti", kansantaloustieteen professori Pekka Ilmakunnas Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta arvioi.
Pissarides syytti Sunday Mirror -lehden haastattelussa konservatiiveja edustavaa valtiovarainministeri George Osbornea siitä, että tämä on liioitellut Britannian talouskurimusta vertaamalla maan tilannetta Kreikkaan. Myöskään Ilmakunnas ei allekirjoita Kreikka-vertausta. "Kreikassa rakenteelliset ongelmat ovat selvästi pahempia ja velan kasvu voimakkaampaa."
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Kari Heimonen muistuttaa, että leikkauksia arvioitaessa on otettava huomioon se, millaisen velkatason uskotaan haittaavan talouskasvua.
"EMU:n kriteeri on, että valtionvelka saa olla enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Näyttäisi siltä, 70 prosentin velalla alkaa olla haitallisia vaikutuksia ja 90 prosentissa niitä on melko varmasti", Heimonen sanoo.
Britannian valtionvelka nousee IMF:n arvion mukaan tänä vuonna 79 prosenttiin bkt:stä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Kreikassa vastaava luku on 133, Yhdysvalloissa 93 ja Japanissa peräti 227 prosenttia. Britannialla kuluu tänä vuonna saman arvion mukaan 2,9 prosenttia bkt:stä rahoituskuluihin, eli lähinnä korkoihin.
Britannian lisäksi myös Saksa ilmoitti kesällä tiukasta julkisen talouden kulukuurista. Suurien EU-maiden leikkauksissa on sekä Ilmakunnaan että Heimosen mukaan se vaara, että kysynnän lasku heijastuu koko unionin alueelle ja myös Suomeen.
Julkisen sektorin säästökuurin on epäilty horjuttavan myös Britannian hallitusta, sillä rajut leikkaukset jakavat pahasti liberaalidemokraatteja. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toby Archer uskoo, että koalitiohallitus pysyy koossa seuraaviin vaaleihin saakka.
"Hallituksella on viisi vuotta aikaa todistaa, olivatko he leikkausten suhteen oikeassa vai väärässä. Ainoa uhka hallitukselle on, että merkittävä osa liberaalidemokraateista alkaa kapinoida puolueen johtoa vastaan. Puolueessa on selvästi havaittavissa hajaannusta, mutta tällä hetkellä kaikki seisovat johdon takana, jos mitään uutta yllättävää ei tapahdu."