Yleisilme muuttuu merkittävästi seuraavien 10-20 vuoden aikana Oulun keskustassa, jos kaikki valmisteilla olevat asemakaavat lopulta toteutuvat. Uutta kaupallista liiketilaa tulee vähintään parin Zeppelinin verran tuollaiset 48 000 kerrosalaneliömetriä.
Into jalostaa keskustan kortteleita muistuttaa jo 1980-luvun lopun huumaa. Tuolloin Oulussa aiottiin kattaa seitsemän keskustan korttelia ostosparatiisiksi, joissa hipsitään paukkupakkasilla pikkutakissa butiikista ja tavaratalosta toiseen.
Asemakaavapäällikkö Matti Karhula ei vertauksesta hätkähdä. "Meillä on Oulussa menossa positiivinen kasvu. Kaavoitus luo mahdollisuuden kaupan kehittyä. Mitä taloudelliset laskelmat sitten osoittavat, on toinen juttu. Olisi omalaatuista, jos maankäytön suunnittelu estäisi myönteisen kehityksen."
Karhula pitää tiukasti kaavoituksen nyörit käsissään.
"Oulun siluetti ei muutu. Arinan kerroksia korkeammalle ei keskustassa mennä. Muuten kahdeksan kerrosta ei ole vielä korkea, vaan sen pitää olla reilusti enemmän. Jos jossakin Oulussa olisi korkean talon paikka, niin se on Raksilassa."
Kallioparkki
ratkaisee
Asemakaavapäällikkö Matti Karhula pitää vireillä olevien suunnitelmien toteutumisen elinehtona kallioparkkia. "Se edellyttää kaupunginvaltuuston päätöstä. Asemakaava tulee teknisen lautakunnan käsittelyyn maalis-huhtikuussa."
Asemakaavassa ratkaistaan, missä ovat yhteydet katuverkkoon. Samoin ratkotaan porras- ja hissiyhteydet. "On selvä, että kiinteistöjen omistajat toivovat niitä lähelleen. Kaupungin tehtävä on katsoa tasapuolisuutta ja laaja-alaisuutta."
Itse kallioparkin jatkosuunnittelu on kuitenkin jumittunut tällä hetkellä konsulttivalinnan takia markkinatuomioistuimeen. Kevään kuluessa ratkeaa, miten kaupunki etenee asiassa.
Oulun ydinkeskustan liiketoimintoja ei olla kasvattamassa tyhjän päälle. Oulun kaupungin kaavoituksessa rakennetaan tietoisesti keskustan ympärille niin sanottua muutosvyöhykettä. Se tikataan uusilla asunnoilla. Näiden alueiden erikoispalvelut löytyvät ydinkeskustasta eivätkä moottoritien varrelta. Vyöhyke tekee reilun puoliympyrän Limingantullista Toppilansaareen. Oulun kerrostalorakentaminen keskittyy Limingantullista Etu-Lyöttyyn, Peltolan ja Intiön kautta Välivainiolle ja Alppilaan sekä sieltä edelleen Länsi-Toppilaan ja Toppilansaareen.
Päätöksenteossa kaikki oululaiset ovat osallisia. Kaupungin tavoitteena on saada tasapaino asumisen, elinkeinotoiminnan, virkistyksen ja ympäristön kesken.
Karhula näkee Stockmannin tavaratalon olevan käytännön esimerkki, mihin keskusta on menossa. "Se on siinä seuraavat 100-150 vuotta."
Seuraava askel on marraskuussa valmistuva hotelli- ja elokuvakeskus. Technopolis ja ODL:n hyvinvointikeskus ovat jo rakenteilla. Virastotalokin tulee.
Kaupunkikuva huomioon
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen maankäyttöpäällikkö Tapio Tuuttila näkee Oulun kehityksen vahvasti myönteisenä. Hän listaa kallioparkin, joukkoliikennekadun ja kävelykadun laajennuksen sekä yleisen kaupunkiympäristön kohentamisen puhumattakaan keskustan kortteleiden uudistamisesta.
Tuuttila toivoo kuitenkin kaupungin tarkastelevan kokonaisvaltaisesti kaupunkikuvaan liittyviä asioita. Ohjeistus voisi olla tarpeen, kun usein edetään korttelikohtaisesti.
"Tilanne on tosi haasteellinen. Historiallisille rakennuksille pitäisi jättää hengähdystilaa myös pihapuolelle. Oululla on edessään tosi suuri muutos, josta on havahduttava keskustelemaan ajoissa", Tuuttila sanoo.