Oulun kaupunki on lakkauttamassa Lassintalon hoivakodin 44 pitkäaikaishoidon paikkaa. Kylmää kyytiä monia sairauksia sairastaville, vaativaa hoitoa tarvitseville kaupunkilaisille.
Oulussa oli lokakuussa 2014 julkisista lähteistä saatavissa olevan tiedon mukaan 525 vanhusten hoivapalvelupaikkaa. Lassintalon omaisille 17.5. esitetyn suunnitelman mukaan hoivapaikkoja on nyt 366. Lisäksi laitoshoidon paikkoja on hankittu Mäntykodista ostopalveluna.
Edellä mainitun suunnitelman mukaan pitkäaikaishoidonpaikkoja on nyt 226. Hyvinvointilautakunta on tänä keväänä päättänyt vähentää 44 pitkäaikaislaitospaikkaa. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan vähennys kohdennettaisiin kokonaisuudessaan Lassintaloon. Sen mahdollisen alasajon jälkeen pitkäaikaishoidonpaikkoja olisi Oulussa vain 182. Hoivapaikkojen alasajo on siis erittäin rajua.
Tilanteen tekee entistä karummaksi se, että samaan aikaan ikäihmisten määrän ennustetaan lisääntyvän rajusti Oulussa. Kaupungin talousarviossa tälle vuodelle todetaan, että 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa seuraavalla 10-vuotiskaudella noin 7 500 henkilöllä. Samanaikaisesti asiakkaiden toimintakykyä ja hoidontarvetta mittaavan RAI-järjestelmän mittareiden valossa kotihoidon asiakkaiden toimintakyky on jonkin verran laskenut edellisen vuoden tasosta.
Vanhuspalvelulain tavoite on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia ja terveyttä. On itsestään selvää, että ihmisen paras paikka on kotona niin kauan kuin se on mahdollista. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista sairauksien takia.
Lassintalossa ympärivuorokautinen hoito ja huolenpito on pystytty toteuttamaan niin, että omaisemme voivat kokea elämänsä arvokkaaksi, merkitykselliseksi ja turvalliseksi. Vuorovaikutus omaisten ja henkilökunnan välillä on toimivaa ja henkilökunnan vaihtuvuus suhteellisen vähäistä.
Huomionarvoista on myös se, että rakennus on kohtuullisen hyvässä kunnossa ja mainiolla paikalla Oulun kaupungin puistojen välittömässä läheisyydessä.
Vanhuspalveluiden palvelurakenteen muuttaminen tarkoittaa arkikielellä sitä, että vanhuspalveluista on säästetty ja pyritään edelleenkin säästämään ankarasti. Osittain rakenteiden muuttaminen on ollut perusteltua: entisaikojen vanhainkodeista on ollut syytäkin siirtyä Lassintalon hoivan kaltaisiin kodinomaisempiin ja aiempaa yhteisöllisempiin hoivakoteihin.
Väestön ikääntyessä muistisairaiden ihmisten määrä lisääntyy. Lassintalossa pidetystä tiedotustilaisuudesta jäi se käsitys, että nimenomaan heille tarkoitetut hoivapaikat vähenevät kuitenkin rajusti Oulussa.
Muistisairas pärjää aluksi yksin kotonakin, mutta pelkästään kotihoitoa parantamalla heidän tilannetta ei voi ratkaista. Miten Oulun kaupunki huolehtii jatkossa muistisairaista ihmisistä?
Ei voi kun ihmetellä, mihin perustuu Oulun kaupungin eräiden virkamiesten ja poliitikkojen näkemys siitä, että tulevaisuudessa monia sairauksia sairastavien ja päivittäisissä toimissaan kahden ihmisen apua tarvitsevien ihmisten määrä vähenee olennaisesti Oulussa ja se, että pitkäaikaisia hoivapaikkoja on mahdollista vähentää.
Lassintalon hoivaa ei pidä lopettaa. Mittava leikkaaminen kaikkein heikoimmilta kaupunkilaisilta on epäinhimillistä. Sairaille, huonokuntoisille vanhuksille on turvattava arvokas hoito jatkossakin.
Ritva-Liisa Niskanen, Sari Ikäheimo, Jaana Mustonen, Aino Mustonen, Päivi Roine, Janne Niskakangas, Kauko Koskela, Jenni Koskela, Juha Koskela, Riitta Alakiuttu, Taina Hiltula
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.