Lauantaina kolmen nuoren hengen vienyt kolari pysäytti Utajärven pitkäksi aikaa. Kukat, kynttilät ja runot muistuttavat ohikulkijoita turmasta. Ylinopeudella puuhun törmänneestä autosta selvisi kuski ja takapenkillä istunut poika. Etupenkillä istunut poika menehtyi turvavyön käytöstä huolimatta.
Viime vuonna henkilöautojen etuistuimilla taajamissa turvavyötä käytti 86 prosenttia ja takaistuimilla 80 prosenttia matkustajista.
"Tällainen onnettomuus tai mikä tahansa vakava kriisi koskettaa eniten niitä, joilla on sama asuinpaikka, he ovat tuttuja tai samanikäisiä tai heillä on jotain muuta yhteistä. Mitä kauempana tunnetasolla ihminen tapahtumasta on, sitä lyhyempi muisti on. Sen takia, jos halutaan muuttaa ihmisten käyttäytymistä, onnettomuuden jälkeen keskustelun pitäisi äkkiä mennä yleiselle tasolle", psykiatrian erikoislääkäri, professori Pirkko Räsänen muistuttaa.
Räsänen on Jokilaaksojen onnettomuustutkintalautakunnan käyttäytymistiedejäsen. Siinä työssä on pohdittu nuorten asenteisiin vaikuttamista. Vuonna 1996 käytöstä poistetun 80-lätkän palauttamisesta on kirjavia mielipiteitä. Räsäsen mielestä 80-lätkä ei takaa, että nuori kuljettaja olisi sisäistänyt tilannenopeuden uusissa ajotilanteissa.
"Nuorten asenteisiinkaan lätkä ei vaikuta", Räsänen arvioi.
Räsänen näkee asennekasvatuksessa paikan koulun, autokoulujen ja poliisin yhteistyölle.
Autokouluissa asennekasvatusta tehdään, mutta vuosien aikana syntyneisiin asenteisiin on vaikea vaikuttaa muutamassa tunnissa.
"Asioita käsitellään luokassa, mutta myös esimerkiksi ajoharjoitteluradalla voi kokeilla, miltä tuntuu törmätä johonkin kävelyvauhtia ilman turvavyötä. Uusia tapoja on mietitty ja ongelma tiedostettu", autokoululiiton koulutuspäällikkö Tapani Rintee myöntää.
Mopokortin avulla autokoulut tavoittavat nuoret entistä aikaisemmin. Rintee odottaa myös autokouluopetuksen uudistusta, joka lisäisi ajotunteja mutta myös koulutuksen painotusta kuljettajan asennepuolelle. Liikenne- ja viestintäministeriöstä arvellaan, että muutos toteutuu vasta ensi vuosikymmenellä.
Utajärven turma-auton kuljettajaa odottaa fyysisten vammojen toipumisen lisäksi vakava henkinen kriisi.
"Aivan väistämättä psyykkinen kriisi, johon liittyy masennusta, unihäiriöitä, syyllisyyttä ja häpeää, jatkuu vuosia ja jopa läpi elämän. Ihminen tarvitsee ensin kriisihoitoa ja myöhemmin pitää arvioida pidempiaikaisen hoidon tarve. Se riippuu aina henkilön omista ominaisuuksista", professori Räsänen sanoo.