Tutkijoiden ja tuomioistuimissa työskentelevien oikeudenjakajien näkemykset elinkautisvankien määrän rajun kasvun syistä poikkeavat toisistaan.
Tutkijoiden mielestä oikeutta jaetaan entistä ankarammin, ja rajanveto tapon ja murhan välillä heilahtaa yhä useammin murhan tunnusmerkistön suuntaan.
Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen ja Oulun käräjäoikeuden laamanni Harri Mäkinen eivät tähän selitykseen usko. Heidän mielestään perussyy on se, että tapot ovat muuttuneet yhä törkeämmiksi ja ne tehdään yhä useammin vakaasti harkiten.
Esimerkkeinä käyvät Pelson vankilan vartijan murha ja Oulun Heinäpään kaksoismurha.
Niissä molemmissa tekijöitä oli kaksi. Heidät tuomittiin murhista elinkautisiin vankeusrangaistuksiin. Molemmissa tapauksissa teot olivat julmia, harkittuja ja ne tehtiin yksissä tuumin.
Elinkautisvankien määrä on nelinkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Parina viime vuotena nousu on ollut erityisen voimakasta. Vuoden alussa vankiloissa istui 124 elinkautisen tuomion saanutta. Heistä seitsemän oli naisia.
Syyntakeisuusarvioinnin tiukkenemista pidetään kiistattomasti yhtenä merkittävänä kasvun selittäjänä. Täydessä ymmärryksessä olevien osuus mielentilatutkimuksissa on kasvanut neljäsosasta yli puoleen.
Vastaavasti alentuneesti syyntakeisten eli täyttä ymmärrystä vailla olevien määrä on vähentynyt selvästi.
Elinkautisvankien armahduskäytäntö on viime vuosina koventunut. Aiemmin elinkautisena pidetty 12 vuotta on pidentynyt kolmella vuodella.
Elinkautisvankien armahduskäytäntö laajenee ensi syksynä, kun presidentin ohella Helsingin hovioikeus voi ottaa armahduksia käsiteltäväkseen.
Henkirikostilastoissa Lappi on maan synkintä aluetta. Myös Kainuu nousee henkirikoksissa korkealle sijalle.