Ihmiset elävät entistä pidempään. Naisten elinajanodote on 2,5 vuotta ja miehillä 3,7 vuotta enemmän kuin parikymmentä vuotta sitten. Samaan aikaan sosiaaliryhmien väliset erot odotteessa ovat kuitenkin kasvaneet käsi kädessä alkoholinkulutuksen lisääntymisen kanssa. Alempien sosiaaliryhmien railakas alkoholinkäyttö heijastuu muita ryhmiä useammin alkoholikuolemina.
"Erityisesti viime aikoina alkoholinkäyttöön liittyvät muutokset ovat yksi tärkeä syy elinajanodote-erojen kasvuun. Sosiaaliryhmien välisissä eroissa alkoholi nousee elämäntapana selkeästi esiin", dosentti Pekka Martikainen Helsingin yliopistosta vahvistaa..
Miespuolisen työntekijän elinajanodote oli vuosina 1999-2000 samalla tasolla kuin se oli alemmilla toimihenkilöillä 20 ja ylemmillä toimihenkilöillä 30 vuotta sitten. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tuoreesta Hyvinvointikatsauksesta. Tutkimus kattaa vain 35 vuotta täyttäneet.
Kokonaiskulutus kasvaa
Puhtaan alkoholin kokonaiskulutus on kahdenkymmenen vuoden aikana kasvanut kaksi litraa henkeä kohti. Viime vuonna määrä oli 9,3 litraa. Myös nuorten humalajuominen lisääntyi koko 1990-luvun ajan. Kaikissa sosiaaliryhmissä alkoholia kulutetaan määrällisesti lähes saman verran, mutta alkoholikuolleisuus on voimakkaampaa alemmissa sosiaaliryhmissä.
"Näyttäisi siltä, että alemmissa sosiaaliryhmissä kertakäyttö on kovempaa, juodaan railakkaammin, se lisää myös tapaturmaisia alkoholikuolemia."
Rikkaat tissuttelevat viskiä pikkuhiljaa, kun taas köyhemmät juovat pullollisen viinaa kerralla.
Miehet kirivät naisia
Toinen sosiaaliryhmiä erottava tekijä ovat ovat sydän- ja verisuonitaudit. Yhtenä arviona ylempien sosiaaliluokkien alhaisemmille sydän- ja sepelvaltimotautikuolleisuudelle on nopeampi hoitoon pääseminen ja parempi hoitotulos.
"On myös arvioitu, että vähärasvaisemman ravinnon käyttö, tupakoinnin lopettaminen ja muiden terveiden elintapojen omaksuminen olisivat alentaneet kuolleisuutta aiemmin ylemmissä toimihenkilöryhmissä", Martikainen arvioi.
Elinaikaodotteen erot sukupuolten välillä ovat hurjat.
"Naisten elinaika on Suomessa kuusi vuotta pitempi kuin miehillä. Ero on Länsi-Euroopan korkeimpia. Tärkeimpänä syynä on miesten korkea sydän- ja verisuonitautikuolleisuus. Nyt se on laskussa, joten miesten ja naisten elinajanodotteet lähenevät toisiaan", Martikainen sanoo.
Monissa naisten syövissä sosioekonomisia eroja ei näy lainkaan. Esimerkiksi rintasyöpä näyttää olevan useammin ylempien sosiaaliryhmien sairaus.
Veronalennus epäilyttää
Martikainen tutki elinajanodotusnäkymiä yhdessä Tapani Valkosen ja Hilkka Ahosen kanssa. Tutkimusryhmää huolettaa erityisesti Viron EU-jäsenyyden, tuontikiintiöiden ja alkoholiverotuksen muutoksen vaikutukset.
"On huolestuttavaa, jos se johtaa alkoholin ongelmakäyttöön liittyvien kuolemien kasvuun. Alkoholin käyttö myös lisää sosioekonomisia kuolleisuuseroja", Martikainen toteaa.
Alkoholinkäytön lisääntyminen ja sitä kautta ongelmien kasvu on ollut perinteisesti nousukauden ongelma. Lama-aikana ihmisillä ei ole varaa juoda yhtä paljon. "Jos viinan hinta laskee, sitä myös käytetään enemmän. Jos kulutus kasvaa, niin samalla ongelmat kasvavat. Ongelmat taas tahtovat keskittyä sosioekonomisen haarukan alapäähän", Martikainen toteaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen ylijohtaja Ilkka Suojasalmi vastustaa alkoholiveron alentamista. Hänen mukaansa tulisi ensin odottaa, miten suomalaiset reagoivat uusiin tuontikiintiöihin. Reipas veron laskeminen aiheuttaisi vain alkoholinkulutuksen nousua suurkuluttajien keskuudessa.
"Tottakai hinnan alentaminen vaikuttaa niin, että pienelläkin rahalla saa enemmän", hän sanoo.
Suojasalmi ei liioin usko veron alentamisen ehkäisevän viinanhakumatkoja ulkomaille.
Viime vuosina Alkon myynti on kasvanut muuhun alkoholin vähittäismyyntiin verrattuna. Myös ravintoloiden myynti on vähentynyt.
"Alkon myymälät ovat tulleet asiakasvirtojen äärelle, kuten marketteihin ja ne ovat auki kahdeksaan saakka. Tällä on ilman muuta suuri merkitys", Suojasalmi muistuttaa.
Suojasalmen mukaan osa alkoholin käytön kasvusta johtuu myös siitä, että naiset ovat viime vuosina alkaneet juoda enemmän. Muun muassa Ranskassa kaupungeissa viinejä käytetään yhä vähemmän ruokajuomana. Suomessa taas punaviinin juonti kasvaa koko ajan. Suojasalmi kritisoikin keskieurooppalaisen viinikulttuurin lanseeraamista Suomeen.
"Se ei ole poistanut perinteistä tapaamme käyttää alkoholia. Saunakaljan päälle juodaan edelleen se viinapullo.Viinejä käytetään ruokajuomana ja sen lisäksi juodaan kännit viikonloppuna."