Tohtorit Alpo Rusi ja Olli Rehn esittivät rajuja syytöksiä Suojelupoliisia, poliittista eliittiä ja mediaa vastaan maanantaina julkistetussa kirjassaan Kylmä tasavalta (WSOY). Enemmän kuin tarkkoja vastauksia he tarjoilevat vihjailuja ja väitteitä.
Kirjan tekijät toistivat julkistamistilaisuudessa useampaan otteeseen, että Supo antoi medialle tarkoituksellisesti vääriä tietoja Alpo Rusin vakoiluepäilyjä koskevasta esitutkinnasta.
Esimerkkinä median harhautuksesta todettiin Supon antaneen julki tietoa, jonka mukaan Stasin arkistossa olisi vielä 30 juttuun vaikuttavaa asiakirjaa, vaikka esitutkinta-aineistossa niistä ei ole jälkeäkään.
Toisena esimerkkinä harhautuksesta kerrottiin poliisin väitteet siitä, että esitutkinnan pitkittyminen johtui ulkomaisen virka-avun hitaudesta. Rehnin mukaan tosiasiassa apu ulkomailta saatiin jo kolmessa viikossa joulukuussa 2002. Suojelupoliisin johto on anteeksipyynnön velkaa saksalaisille virkaveljilleen, Rehn neuvoi Supoa.
Rusin tapauksen osalta esitutkintalakia rikottiin useassa kohdin, kirjan tekijät väittävät. Rehn sanoi Supon aiheuttaneen suoraan tai välillisesti vuodon, venyttäneen esitutkintaa, valinneen vain yhden 15 kortista esitutkinnan kohteeksi ja jättäneen Tiitisen listan kokonaan tutkimatta ja harhauttaneen poliittista eliittiä ja tiedotusvälineitä.
Poliittiset vaikuttimet
Rusi ja Rehn esittävät kirjassaan, että Rusin tapauksen esitutkinnan pitkittäminen johtui poliittisista vaikuttimista. Tutkinnan venyttämisellä estettiin Rusin eduskuntavaaliehdokkuus.
Keskustan entisen puheenjohtajan Esko Ahon ja puoluesihteeri Eero Lankian ei olisi pitänyt olla niiden henkilöiden joukossa, joita suojelupoliisin olisi pitänyt informoida "täysin levällään olevasta esitutkinnasta".
Kirjassa tehdään Rusista "uhrilammas", jonka uhraamisella peiteltiin suomettumisen ajan oikeita vuotajia. Tekijät kummastelevat muun muassa sitä, miksei niin sanottua Tiitisen listaa, jossa on 18 henkilöä, ole tutkittu lainkaan. "Jos Tiitisen lista olisi johtanut esitutkintoihin, Suomessa olisi kaatunut hallitus," sanovat kirjoittajat.
Kirjoittajat peräävät kunnollista suomettumisen pesänselvitystä. Rehn toisti jo tammikuussa Kalevan haastattelussa tekemänsä ehdotuksen, että asiantuntijaryhmä ryhtyy selvittämään 1970-luvun poliittista kulttuuria.
Uusia uhreja ei haluta. Rusin mukaan häntä syyllistivät myös tahot, joiden omassa taustassa oli Itä-Saksa yhteistyötä vaikka muille jaettavaksi. Kansan Uutisen otti jonkinlaisen pääsyyttäjän roolin, Rusi totesi.
Vastenmielistä Rusin mukaan olivat myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren (sd.) monet ulostulot.
"Oliko uav jonkinlainen Supon hallintoneuvosto, joka aina tavan takaa kutsuttiin koolle, jotta katastrofin tutkintaa voitiin suojella ja sille taata parlamentaarinen rauha? Nauttiiko Supo eduskunnan uav:n luottamusta ja varsinkin nauttiiko sen puheenjohtaja edelleen tarvittavaa yleistä arvostusta?", Rusi kyseli.