Ruokavirasto ottaa käyttöön tiukempia rajoitustoimia tartuntavyöhykkeellä Kaakkois-Suomessa afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen torjumiseksi.
Ruokavirasto ilmoitti perjantaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että rajoitusten oli tarkoitus astua voimaan vielä saman päivän aikana. Nykyinen tartuntavyöhyke käsittää Virolahden ja Miehikkälän kunnat ja Lappeenrannan eteläisen osan.
ASF-virusta todettiin kuolleena löytyneistä villisian porsaista Virolahdella Kaakkois-Suomessa. Tautilöydös varmistetaan vielä EU:n afrikkalaisen sikaruton vertailulaboratoriossa Espanjassa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tauti on todettu Suomessa.
Afrikkalainen sikarutto on vakava verenvuotokuumetauti, johon ei ole olemassa rokotetta tai hoitokeinoja. Tauti ei tartu ihmiseen.
Rajoitukset välttämättömiä
Kuolleiden porsaiden löytöpaikan ympärille perustetaan Ruokaviraston mukaan säteeltään noin kolmen kilometrin ydinalue. Tällä alueella kielletään metsätyöt, sienestys, marjastus ja muu vastaava liikkuminen maastossa muuten kuin teitä pitkin.
Tartuntavyöhykkeellä koiria saa ulkoiluttaa vain kytkettynä teitä pitkin ja metsätaloustöiden tekeminen on kielletty. Maatalouskoneita voi siirtää pois vyöhykkeeltä vain pestynä ja desinfioituna. Alueelta kerättyä rehua, viljaa ja kuivikkeita ei saa antaa sioille. Myös metsästys tartuntavyöhykkeellä on kielletty.
Tavoitteena on, että villisikoja ei säikytetä siirtymään tartuntavyöhykkeen ulkopuolelle.
– Nämä ovat merkittäviä rajoituksia alueella asuville ihmisille, mutta välttämättömiä tartunnan leviämisen estämiseksi, Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtaja Sirpa Kiviruusu sanoi tiedotustilaisuudessa.
Suurin osa sikatiloista lännessä
ASF-löydös vaikuttaa Ruokaviraston mukaan sianlihan ja siitä saatavien tuotteiden vientiin EU:n ulkopuolella. Vienti EU-maihin voi jatkua normaalisti rajoitusvyöhykkeen ulkopuolelta. Suurin osa Suomen sikatiloista sijaitsee Länsi-Suomessa.
Elintarviketeollisuusliiton mukaan sianlihaa vietiin Suomesta viime vuonna noin 23 miljoonaa kiloa. Viennin arvo oli noin 74 miljoonaa euroa. Yhteensä sianlihaa tuotettiin Suomessa viime vuonna noin 164 miljoonaa kiloa.
Sianlihan viennistä kaksi kolmasosaa suuntautui EU:n ulkopuolelle. Suurimmat vientimaat olivat Etelä-Korea, Uusi-Seelanti, Puola ja Japani. Vientiä oli myös muun muassa Ruotsiin, Norjaan, Kiinaan, Viroon ja Liettuaan.
Lihatalot: Vaikutukset selviävät myöhemmin
Sianlihaa ulkomaille vievät lihatalot Atria ja HKFoods kertoivat tiedotteissaan, että niillä ei ole sopimustuottajia viranomaisten perustaman tartuntavyöhykkeen alueella.
Atrian mukaan sen vienti keskeytyy välittömästi Japaniin, Kiinaan, Singaporeen ja Taiwaniin. Yhtiön tavoitteena on käynnistää neuvottelut ja selvittää viranomaisten hyväksymät ehdot, jotta vientiä voitaisiin jatkaa mahdollisimman nopeasti.
– Tilanteen kokonaisvaikutuksia on vielä liian aikaista arvioida. Taloudellisten vaikutusten laajuus riippuu muun muassa vientimarkkinoiden reagoinnista, rajoitusten kestosta sekä siitä, miten nopeasti vientiä voidaan palauttaa eri markkinoille, Atria Suomen toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi sanoi tiedotteessa.
Myös HKFoods kertoi vientirajoitusten voimaantulosta ja sanoi ohjaavansa rajoitusten kohteena olevat tuotteet toisille kohdemarkkinoille.
