Oulu Nopeudenrajoitinpakko pieniin busseihin ja kevyisiin kuorma-autoihin lykkääntyy vuodella. Alunperin ajonopeutta rajoittavat järjestelmät piti asentaa kokoluokan ajoneuvoihin tämän vuoden alkuun mennessä. Syynä viiveeseen on se, etteivät autojen valmistajat kykene järjestämään rajoitinten asennuksia riittävän nopeasti, liikenneneuvos, ajoneuvoyksikön päällikkö Kari Saari liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo.
"Kysyntä on kasaantunut muuallakin Euroopassa", Saari valistaa.
Liikenneministeriössä nähtiin, ettei ole kuljetustaloudellisesti ja logistisesti järkevää seisottaa autoja tyhjän panttina ja odotuttaa, kunnes asennukset saataisiin tehtyä.
Rajoittimen asennus koskee noin 30 000 pientä kuorma-autoa ja bussia.
Rajoittimen asentaminen ei sinänsä ole iso juttu sen kummemmin teknisesti, kuin taloudellisestikaan. Jälkiasennuksen kustannukset vaihtelevat merkeittäin. Esimerkiksi Veho Oy tekee asennuksen Mercedes-merkkisiin autoihin sadan euron hintaan.
Joidenkin automerkkien vanhemmissa malleissa kulut voivat olla isompia. Toistaiseksi rajoittimia on asennettu vasta vähän.
Rajoittimet hyväksytään
Liikennöitsijöillä ei ole mitään nopeudenrajoittimia vastaan. Samaa sanovat useimmat kuljettajat. Saaren mukaan periaatteellinen keskustelu muutoksista käytiin jo 1990-luvulla kun rajoittimet piti asentaa raskaaseen kalustoon.
"Kiistattomasti on voitu osoittaa, että nopeuksien rajoittaminen lisää liikenneturvallisuutta", Saari huomauttaa.
Viime talvena Konginkankaalla tapahtuneen vakavan rekka-auton ja bussin kolaroinnin yhteydessä esiintyi näkemyksiä, joiden mukaan rajoitin olisi haitannut rekkayhdistelmän oikaisua ennen onnettomuutta. Saari kiistää jyrkästi mahdollisuuden.
"Asiassa ei ole mitään perää. Väittämä osoittaa täydellistä tietämättömyyttä, 60 tonnin rekkayhdistelmää ei niissä oloissa olisi voitu oikaista kaasua lisäämällä", Saari jyrähtää.
Takautuvuus harmittaa
Yksi asia liikennöitsijöitä kevyempien autojen nopeusrajoitinten pakollisuudessa kuitenkin harmittaa.
"On kummallista, että asiaa koskeva lainsäädäntö tehdään takautuvasti, jolloin vanhempaankin kalustoon joudutaan asentamaan rajoittimet", toimitusjohtaja Mikko Nevakivi pudasjärveläisestä Nevakivi Oy:stä ihmettelee. Yhtiöllä on kuusi kevyttä bussia.
"Olemme vilpittömässä mielessä ostaneet laillisia autoja, jotka jälkikäteen tulevat laittomiksi", Nevakivi havainnollistaa.
Nevakivi vertaa määräystä siihen, että kaikkiin alle viisi vuotta vanhoihin henkilöautoihin pitäisi asentaa ajovakauden hallintajärjestelmä.
Hänen mielestään siirtymäajan olisi pitänyt olla sellainen, että vanhempi kalusto olisi vapautettu pakosta.
"Se olisi ollut kestävää lainsäädäntöä", Nevakivi toteaa.
Rajoittimet eivät muuten häiritse Nevakiveä. Niiden käytöstä koituu säästöä sekä polttoaine-, että rengaskuluissa.