Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun rehtori Eivor Olofsson huokaisee syvään ja myöntää, että toisinaan iskee hirvitys päälle.
"Mutta kun sitä katselee ja siellä kulkee, niin on se ihana. Ja on siitä tullut paljon kiitostakin", Olofsson muistuttaa heti perään.
Huokausten kohteessa on kysymys opinahjon uudesta ultramodernista rakennuksesta, joka kätkee sisuksiinsa ravintolan sekä konferenssi- ja ateljeetiloja. Lasin ja teräksen hallitsema pytinki maksoi 16 miljoonaa kruunua, mutta riskiaskel oli otettava, jotta toimintaa voidaan kehittää ja tutkailla herkin mielin ajanhenkeä ja tulevaisuuden suuntia.
Teräksen ja lasin hallitseman uuden rakennuksen myötä ateljeetoiminta on siirtynyt vuokralta omiin tiloihin ja ravintolakin on pantu kokonaan uusiksi. Uusi yksikkö niveltyy yllättävän jouhevasti koulun 1916 valmistuneeseen puiseen päärakennukseen ja 1950-luvulla rakennettuun kivirakennukseen.
Kansankorkeakoulu, Svefi, sijaitsee Haaparannan paraatipaikalla torin ympärillä, jossa sen naapureina ovat kaupunginhotelli ja kaupungintalo. Koululla on kaikkiaan kuusi rakennusta, joista osa sijaitsee torin toisella laidalla. Ruotsinsuomalainen kulttuuri on Haaparannalla näköalapaikalla.
"Yhteistyö on meille arkea, me olemme tehneet sitä aina", Olofsson ja , taide- ja performanssilinjan opettaja ja koulun markkinoinnista vastaava Annika Kronqvist sanovat. Opettajista suurimmalla osalla on äidinkielenä suomi ja liki kaikki osaavat suomea, opiskelijoistakin iso osa on edelleen suomea puhuvia.
Mutta kansainvälisyys on astunut koulun sisään paljon laajemmin. Koululla on nykyään myös kaksi venäläistä opettajaa, kun Venäjä "sattumalta" tuli yhdeksi yhteistyösuunnaksi.
Talossa on tällä hetkellä satakunta opiskelijaa ja 330 etäopiskelijaa. Etäopiskelijoita on eri puolilta maailmaa.
"Meillä on eniten kursseja ja eniten opiskelijoita etäopetuksessa", Olofsson mainitsee. Ruotsissa on 149 kansankorkeakoulua, joista seitsemän Norrbottenissa.
Monilla Ruotsin kansankorkeakouluilla menee nykyään huonosti. Taitekohta osuu vuoteen 1991, jolloin valtio muutti avustuskäytäntöään. Tietyllä potilla on pärjättävä ja luotava toimintaa, muuten avustus tippuu seuraavana vuonna. Svefin kansansivistävään koulutukseen tarkoitettu potti on kaikkiaan noin yhdeksän miljoonaa kruunua vuodessa, mutta se on vain osa rahoitusta, sillä koulua pyöritetään yhteensä 21 miljoonan kruunun budjetilla.
Muu rahoitus on kerättävä ulkoa erilaisesta toiminnasta, esimerkiksi konferenssien ja seminaarien järjestämisestä ja projekteista. Olofssonin mukaan ulkopuolisen rahoituksen määrää on myös jatkuvasti kasvatettava, sillä valtiontuen kriteerit saattavat muuttua.
"Meidän on yritettävä olla edellä kulkijoita ja tehtävä sellaista, joka houkuttelee tulemaan tänne", Kronqvist selvittää.
Raja onnistunut valinta
Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun perustaminen aikanaan Haaparannalle oli Eivor Olofssonin ja Annika Kronqvistin mukaan onnistunut ratkaisu, sillä jo itse raja on kiinnostava ja avaa mahdollisuuksia. Haaparantakin on saanut myös elinvoimaa suuremmasta naapuristaan. "Raja on suuri lisäarvo", he sanovat.
"Mutta ulkopuolisen rahoituksen kerääminen on kova homma. Meillä jokainen opettaja vetää tavallaan omaa yritystä ja hankkii sisään rahaa. Olemme koulu, mutta myös koulutusyritys. Hengissä pysymisstrategiana on raaka työnteko; vähän väkeä ja paljon työtä", Olofsson määrittelee.