Venäjän rajavyöhykkeen laajentaminen ei vaikuta suomalaisten liikkumiseen lähialueilla eikä vaikeuta lähialueyhteistyötä, Kalevalan piirin rajavaltuutettu, eversti Aleksander Dolidze vakuuttaa.
Rajavyöhykettä on kasvatettu sisämaahan päin tänä vuonna ja se ulottuu Kiestinkiin, Kepaan, Jyskyjärvelle, Lietmajärvelle ja Mujejärvelle Kalevalan piirin alueella. Kostamus ja Kalevala eli Uhtua jäävät rajavyöhykkeen sisään.
Neuvostoaikana rajavyöhykkeelle eivät omat kansalaisetkaan päässeet ilman viisumia, mutta nyt venäläiset voivat matkustaa Kostamukseen ja muualle rajavyöhykkeelle vapaasti. Suomalaiset ja muut ulkomaalaiset saavat matkustaa alueella normaalisti, jos viisumi on kunnossa.
Vyöhykkeen lisäämisellä yritetään puuttua rikollisuuteen ja laittomaan maahantuloon. Nyt laki mahdollistaa autojen ja junien tarkistukset kaikkialla vyöhykkeellä. Väliaikaisia tarkastuspuomeja voidaan pystyttää, mutta pysyviä tarkistuspaikkoja ei Dolidzen mukaan tule lisää.
Suomalaisten viisumin saannin kangertelu ei johdu rajaviranomaisista, vaan siitä, että Venäjällä viisumien myöntäjä vaihtui ulkoministeriöstä sisäministeriöön eikä työ suju täysillä vielä alussa. Lisävaivaa suomalaismatkailijoille on Venäjän maahanmuuttoviraston vaatimista rekisteröintikaavakkeista, jotka on täytettävä jos viipyy Venäjällä yli kolme arkiyötä.
Rekisteröintipaperin leimoja saa esimerkiksi hotelleista. Karjalaiskylissä yksityismajoitusta käyttävä matkailija saa leiman kylähallinnosta. Rekisteröinnin hankaluuksia on Suomessa liioiteltu. Jos leima puuttuu, maahanmuuttoviraston edustaja määrää matkailijalle 500 ruplan ja työasioissa kulkevalle 1000 tuhannen ruplan sakon (28,5 euroa).
Vartioasemia harvemmassa
Rajavartioasemat ovat vähentyneet kummallakin puolen rajaa. Eversti Dolidzen alueella on lopetettu viisi rajavartioasemaa ja kahdeksan toimii yhä. Suomessa seuraavaksi lakkaa Kivikiekki Kuhmossa. Sen kohdalla Venäjän puolen asema on lopetettu.
"Kiinteistöt eivät vartioi, vaan ihmiset", Kainuun rajavartioston komentaja, eversti Hannu Etu-Seppälä sanoo. Lakkautettavalta rajavartioasemalta vapautuu henkilökuntaa varsinaiseen työhön eli rajavalvontaan maastoon.
Venäjän puolella periaate on sama. Dolidzen mukaan uudet menetelmät korvaavat vanhat. Suomessa käyttöön otetuista tekniikoista, kuten televisiovalvonnasta, otetaan kokemuksia. Venäjän rajalle ei vielä ole hankittu uusinta valvontatekniikkaa.
Venäjän rajavartiopalvelu palaa hallinnollisesti vanhaan käytäntöön heinäkuun alussa. Ennen vuotta 1993 rajavartiointi kuului KGB:n alaisuuteen, sitten se muuttui itsenäiseksi virastoksi. Heinäkuussa se liittyy Liittovaltion turvallisuuspalvelu FSB:n alaiseksi.
Eversti Dolidzen mukaan hallintomuutos ei tunnu kentällä. Esikunnissa Pietarissa ja Moskovassa voi väki hiukan vähentyä.
Suomessa esille noussut EU:n ylikansallinen rajavartiointi ei saa kannatusta rajalla. Sekä Etu-Seppälän että Dolidzen mielestä ajatus on huono. Suomen sisäministeri Kari Rajamäkikin tyrmäsi sen.
"Tuntuisi vaikealta ajatella, että Vartiuksessa rajaa valvoisi kreikkalainen tai joku muu eteläeurooppalainen", Etu-Seppälä arvioi. Passintarkastuksessa se vielä menisi, mutta partiointi kesällä hyttysten seassa ja talvella lumessa ja pakkasessa opetteluttaisi liikaa.
Harjoitteluvaihto säännöllistä
Vartiuksen ja Lytän rajanylityspaikalla suomalaiset ja venäläiset rajamiehet käyvät joka vuosi harjoittelemassa naapurin puolen asemalla. Kaksi passintarkastajaa kummaltakin puolelta harjoittelee kahtena päivänä passintarkastuksessa.Vaihdokkaat tutustuvat naapurin työtapaan ja laitteistoon.
"Isoja eroja ei työssä ole. Meillä Venäjällä varmaan tarkastetaan paperit huolellisemmin", kersantti Aleksei Zhukov vastaa hymyillen kysymykseen, miksi Venäjän rajalla joutuu jonottamaan niin pitkään mennessä ja tullessa.
Itse rajavartioasemalla Lytässä tarkastus sujuu rivakasti, mutta tiistaina iltapäivälläkin Suomeen pääsyä joutui odottamaan puomin takana yli kaksi tuntia.
Puutavaraliikennettä haittaa tuntien odottelu. Eversti Dolidzen mukaan ongelmat johtuvat Venäjän lainsäädännön muutoksista. Rajavartiopalvelu ei vaikuta viivytyksiin, vaan ne johtuvat rajoituksista autokaluston ja asiakirjojen kohdalla. Venäjän hallitus on käsitellyt puutavaran ajoa Suomeen ja haluaa tutkia, sujuuko se lakien mukaan. Virkamiehiä epäillään korruptiosta.