Partion lähtiessä suorittamaan vartioasemalta rajavalvontaa, esimies ei ole nykyisin paikalla määräämässä, minne sen pitää lähteä. Jo pidempään käytäntö on ollut se, että maastoon lähtijät katsovat päivän partiokäskyn tietokoneelta.
Päätehtävä on kuitenkin vain eräänlainen suunnitelma ja koneelta löytyvän reaaliaikaisen tilannekuvauksen perusteella partio voi itsekin päättää tekemisistään.
"On tullut lisää vapautta, mutta samalla myös lisää vastuuta", Kuusamossa olevan Kainuun rajavartioston Kortesalmen vartioaseman päällikkö kapteeni Timo Viinikka sanoo.
Suomen vartioasemia on lakkautettu jälleen kuluvan vuoden alussa ja karsinta jatkuu vielä ensi vuonnakin. Rajaturvallisuus ei kuitenkaan heikkene monien asemien kylmetessä, vakuuttaa Rajavartiolaitoksen rajavalvonta- ja valmiusyksikön päällikkö everstiluutnantti Hannu Tervo.
"Pitää muistaa, että yksikään kiinteistöhän ei sitä valvontaa sinällään tuo", hän huomauttaa.
Muutosten päätarkoituksena on vapauttaa henkilöstöä hallinto- ja tukitehtävistä operatiiviseen toimintaan eli varsinaiseen rajavalvontaan.
"Toimintaa keskitetään kuntakeskuksissa oleviin isompiin yksiköihin. Valvontaan saadaan lisää syvyyttä uusinta tekniikkaa nykyistä enemmän hyödyntämällä ja partioiden liikkuvuutta lisäämällä", Tervo kertoo.
Rajavartiolaitoksen vuoden alusta voimaan tulleessa organisaatiomuutoksessa vartioasemien määrää vähennetään siten, että niitä on toiminnassa 42 vuoden 2012 lopussa. Rajavartioasemia määrästä on 20 ja merivartioasemia 22.
Vuonna 2008 vartioasemia oli vielä yhteensä 60.
Lue lisää maanantain Kalevasta!