Ra­ja­val­von­ta pysyy omissa käsissä

KalevaHelsinki Suomi vastustaa tiukasti sisäministeri Kari Rajamäen

Rajat omassa valvonnassa. Sisäministeri Kari Rajamäen mukaan Suomi on valmis vain EU:n ulkorajasuunnitelmaan perustuvaan jäsenvaltioiden yhteistyön kehittämiseen, mutta ei yhteisten valvontajoukkojen perustamiseen.
Rajat omassa valvonnassa. Sisäministeri Kari Rajamäen mukaan Suomi on valmis vain EU:n ulkorajasuunnitelmaan perustuvaan jäsenvaltioiden yhteistyön kehittämiseen, mutta ei yhteisten valvontajoukkojen perustamiseen.
Kuva: Com.Pic./Seppo Haavisto

Helsinki Suomi vastustaa tiukasti sisäministeri Kari Rajamäen (sd.) mukaan sitä, että EU-maille perustettaisiin rajavalvontaa varten ylikansallisen, itsenäinen rajavalvontaviranomainen. "Tämä ei käy Suomelle. Jokaisen maan on vastattava rajojensa valvonnasta itse", Rajamäki korostaa.

Käytännössä ylikansallinen ja itsenäisesti toimiva rajavalvontayksikkö tarkoittaisi sitä, että Suomenkin rajoja voisivat valvoa jopa kokonaan muiden EU-maiden kansalaisista koostuvat rajavartijat, jotka saisivat toimivaltuutensa Suomen ulkopuolelta.

"Suomi ei tule hyväksymään sellaisia esityksiä, joilla pyritään laajentamaan jäsenvaltioiden rajavalvontaviranomaisten itsenäisiä toimivaltuuksia toisen jäsenvaltion alueelle", Rajamäki ilmoittaa.

Hänen mukaansa asiaa on käsitelty myös hallituksen EU-ministerivaliokunnassa, jossa näkemys oli yhteinen ja yksiselitteisen kielteinen.



Virallista
esitystä ei ole


Sisäministeri Rajamäen mukaan muutamat EU-maat, etupäässä Saksa, ovat selvästi tavoittelemassa nykyistä laajempaa operatiivista toimivaltaa toisen EU-maan rajaviranomaisille.

Asiaa saatetaan ministerin mukaan sivuta ensi viikon torstaina ja perjantaina Luxemburgissa pidettävässä EU:n sisä- ja oikeusministerien kokouksessa.

"Virallisia esityksiä ylikansallisista EU-johtoisista rajavartijajoukoista ei sinänsä ole olemassa", huomauttaa kuitenkin rajavartiolaitoksen esikunnan EU-asioiden yksikön päällikkö, everstiluutnantti Ilkka Laitinen.

Hänen mukaansa rajojen valvonnasta on käyty keskustelua eurooppalainen rajavartiolaitos -otsikon alla. "Keskustelua on vaivannut se, että ei ole tarkasti määritelty, mitä otsikolla tarkoitetaan. Vastustajat ovat tulkinneet, että tähtäimessä olisi ylikansallinen EU-johtoinen organisaatio. Puolustajat vakuuttavat, että tätä ei ajeta. Heidän mukaansa kyse olisi enemmänkin nykyisen EU:n ulkorajavalvontasuunnitelman täytäntöönpanosta", Laitinen selventää.

Myös hän korostaa, että Suomi tulee pitämään rajavalvonnan omissa käsissä. Laitisen mukaan myös EU-komissio on korostanut, että EU:n ulkorajavalvonnan tulee perustua kunkin jäsenvaltion kansallisiin järjestelmiin, jota ulkorajasuunnitelman mukainen yhteistyö tukee.

"Suomen mielestä minkään maan ei pidä mennä yksikansallisia, itsenäisiä rajavalvontayksiköitä kaavailevien puheiden taakse ja laiminlyödä omaa rajavalvontaansa sekä sen kunnossapitämistä. Rajojen valvonnan tulee perusjärjestelyiltään säilyä ehdottomasti EU:n jäsenmaiden kansallisessa johdossa, kansallisten budjettien kautta rahoitettuna ja erityisesti toimivallan osalta kansalliseen lainsäädäntöön perustuvana", sisäministeri Rajamäki linjaa Suomen kannan.

Hänen mukaansa ylikansallisen rajavalvontaviranomaisen perustamisessa törmättäisiin myös perustuslaillisiin kysymyksiin.

Sisäministeri Kari Rajamäki kertoo, että kesäkuun 13.päivänä valmistuu ensimmäinen EU:n ulkorajoja koskeva riskianalyysi.

"Yritämme jatkossa myös tämän avulla aikaansaada lähestymistapoja ja operatiivisia valmiuksia yhteistyön kehittämiseen", Rajamäki toteaa.

Everstiluutnantti Laitisen mukaan riskianalyysiselvitystä tehdään Helsingissä rajavartiolaitoksen esikunnan yhteydessä toimivassa EU:n riskianalyysikeskuksessa. Se luovutetaan EU:n rajavalvonnan yhteiselle ohjausryhmälle, jossa Suomea edustaa rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Hannu Ahonen. Laitisen mukaan asiakirjaa ei julkisteta, vaan se tulee viranomaiskäyttöön.

Riskianalyysi on kolmiosainen. Siinä kartoitetaan EU:n ulkorajoille ulkoa päin tulevat uhat ja kielteiset ilmiöt, kuten muun muassa laiton maahanmuutto, selvitetään, miten kattavasti jäsenmaat huolehtivat omasta rajavalvonnastaan sekä tehdään esityksiä toimenpiteistä yhteisiä operaatioita varten.

Laitisen mukaan Suomi suhtautuu hyvin varauksellisesti siihen, että toimivaltaa laajennettaisiin myöskään yhteisissä operaatioissa. "Aika hurjalta tuntuisi, jos vaikkapa Ilomantsiin pölähtäisi sinilipun alle joku porukka omin päin huseeraamaan", hän kuvaa.

Laitisen mukaan lähtökohtana pitää olla se, että yhteiset operaatiot perustuvat riskianalyysiin ja että ne toteutetaan aina isäntämaan hyväksyminä ja sen kansallisten viranomaisten johdossa.

Ilmoita asiavirheestä