Tornion ja Haaparannan kuningasajatus rakentaa kaupungit yhteen saa niskaansa kylmää vettä valvontaviranomaisilta. Heidän mielestään valtakuntien välinen raja on raja ja sen on oltava näkyvä, vaikka se Tornionjokisuussa yritetään imagosyistä häivyttää näkymättömiin.
Esimerkiksi Tornion tullissa henkilöliikenteen rajavalvonnasta vastaavan Länsi-Suomen merivartioston esikunta muistuttaa Schengenin rajasäännöstöstä. Sen mukana rajavartiolaitoksella on oltava valmiudet tarkastuksen suorittamiseen siltä varalta, että sisärajatarkastukset palautetaan. Suomen ja Ruotsin rajan merkitsemisestä on myös sovittu valtioiden välillä. Jos raja esimerkiksi kulkee keskellä rakennusta, tarkastusvelvollisuutta ei voida ainakaan nykymenetelmin toteuttaa.
"Kaupunkien rakentaminen yhteen ei onnistu ilman lainsäädäntömuutoksia", Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentaja, komentaja Ari Laaksonen selventää. Hän kertoo, mitä lausunnon muotokielen taakse kätkeytyy:
"Kaikki turvallisuusviranomaiset ovat löytäneet siitä isoja valvonnallisia ongelmia. On kaksi valtiota ja kumpikin päättää asioista omalla laillaan. Ne eivät toimi tällaisen idealistisen mallin mukaan, että kaikki olisi yhteistä."
"Meidänkään mielestä se ei silti ole vastustettava hanke, mutta realiteetit täytyy kuitenkin nähdä ja tehdä niiden vaatimat ratkaisut."
Tornion kaupungin kaavoitusarkkitehti Jarmo Lokio myöntää suunnitelman "tuovan uusia haasteita" rajavalvontaan. Hänen mukaansa on kuitenkin kiinteistöyhtiön asia sopia valvontaviranomaisten kanssa, miten rakennuksen seinien sisäpuolella toimitaan. Tornion puolella kaavoitetaan noin 120 metrin matkalle mahdollisuutta rakentaa aivan valtakuntien rajaan saakka. "Siihen meillä on valtuudet ja siihen asti on tehty kaavat. Kaava-alue ulottuu kiinteistörajaan, jonka nimi on valtakunnanraja". Lokio sanoo.
Jos Haaparanta hyväksyy vastaavan kaavan, rakennuksia voidaan yhdistää. Ei kuitenkaan katutasolla vaan toisesta kerroksesta ylöspäin. Tätä mahdollisuutta suunnitellaan 40 x 80 metrin laajuisen Rajatorin pohjoispuolelle.
Etelätullille tulee pakkomuutto
Kaavamuutos sisältää myös muun muassa E4-tien uuden linjauksen. Se tietää etelätullille pakkomuuttoa, koska se jää tiestä sivuun. Tullilla itsellään ei ole mitään muuttamishaluja eikä -tarpeita, pohjoisen tullipiirin päällikkö Juha Heikkilä sanoo. "Olemme jopa kysyneet, eikö tieyhteyttä voitaisi jotenkin kierrättää nykyisen rakennuksen kautta."
Jos etelätulli kuitenkin tiloistaan häädetään, uuden tien reunaan rakennettava toimitila tulisi Heikkilän mukaan mitoittaa 40 hengelle.
Silloin Kaupunginlahden pohjoispäässä olevasta Näränperän tullista siirrettäisiin henkilöstö samaan rakennukseen. Logistisista syistä tulli on Heikkilän mukaan sijoitettava liikennevirran varteen eikä esimerkiksi rekkarallia voi ohjata asutuksen sisään sijoittamalla tarkastuspiste muualle, kuten on ehditty vaatia.
Tornion etelätullissa pysähtyy vuosittain 5 000 EU:n ulkopuolelta tulevaa norjalaisrekkaa. Tullissa tehdään paperityö, jolla ne vapautetaan vapaaseen liikenteeseen EU:n sisällä.