Ulkoministeri Tarja Halosen kaudella Perämerenkaari oli idea-asteella. Nyt tasavallan presidenttinä Halonen saattoi Kemin ja Tornion vierailulla todeta, miten nopeasti rajat ylittävä yhteistyö on käynnistynyt: "Loistava oivallus ja mahdollisuus. Karttaa voidaan katsella uudella tavalla."
Perämerenkaari on EU:n pohjoisin teollisuus- ja huippuosaamiskeskittymä, yli puolen miljoonan asukkaan alue Suomen Raahesta Kemin ja Tornion kautta Ruotsin Luulajaan ja Piitimeen. Se on metsä-, teräs- ja tietoteollisuuden osaamiskeskittymä, jonka tekemiset vaikuttavat Pohjois-Suomen ja Norrbottenin tulevaisuuteen. Vain yhteistyö takaa menestyksen pohjoisessa. Jos se ei onnistu, Euroopan painopiste siirtyy pohjoisesta yhä kauemmaksi.
Suomen ja Ruotsin rajat ylittävää toimintaa pidetään niin onnistuneena, että sen toivotaan rohkaisevan myös muita maita. Jalat kannattaa silti pitää maassa. Yhteistyön tiivistäminen ei ole ollut kitkatonta edes vanhalla rauhan rajalla. Byrokraattisiin esteisiin on törmätty tuon tuostakin.
Suomen Norjan suurlähettilään Ole Norrbackin tekemä raportti kertoi ankeaa kieltä siitä, etteivät edes pohjoismaiden kansalaisten oikeudet toteudu. Kysymys on usein käytännön elämään ja toimeentuloon liittyvistä esteistä, joihin toiseen pohjoismaahan työn tai opiskelun vuoksi muuttava jatkuvasti törmää. Elämää helpottavia sopimuksia on kasapäin, mutta niitä ei toteuteta. Juhlapuheita on Pohjoismaiden neuvostossa pidetty 50 vuotta, mutta vieläkin muuttajat törmäävät turhanaikaiseen byrokratiaan. Ei ole yhteistä henkilötunnusta, ei palvelua omalla kielellä, ei yhteensopivia tutkintoja, ei yksiselitteistä käytäntöä muuttavan eläkeläisen verotuksesta.
Pisimmälle yhteistyössä on edetty Torniossa ja Haaparannalla. Rajayhteistyön kunnianhimoinen kuningasajatus on kaupunkien yhteinen keskusta, på Gränsen-Rajalla -suunnitelma. Jostain syystä se on herättänyt vastustusta Haaparannalla niin paljon, että yhteisestä keskustahankkeesta järjestetään sunnuntaina vaalien yhteydessä kansanäänestys.
Epäilevät tuomaat otetaan Ruotsissa aina vakavasti. Nytkin turvaudutaan kansanäänestykseen, vaikka vastustus Haaparannalla lienee vähäistä. Jos äänestysprosentti jää hyvin pieneksi, tulos voi olla yllättävä. EU on tukenut projektia maksamalla kustannuksista 60 prosenttia. Jos kolmas vaihe raukeaa kansanäänestykseen, kestää vuosia ennen kuin sisarkaupungit saavat yhteisen keskustan. Se olisi vahinko rajayhteistyölle, Perämeren kaarelle ja pohjoismaiselle yhteistyölle.
paakirjoitus@kaleva.fi