Luovuutta ja mielikuvitusta pidetään yleensä elämää suurempina kykyinä, jollaisia taitoja on annettu aniharvoille.
Niin kutsuttuja huippuluovia ihmisiä pidetään salaperäisinä, rohkeina ja kunnianhimoisina näkijöinä. He uskaltavat ronskisti ruveta kaatamaan raja-aitoja heti aamiaisen jälkeen.
Teknohuuman jälkilöylyissä elävässä Suomessa puhutaan luovasta taloudesta, innovatiivisista työyhteisöistä ja ideajalostamoista. Suomessa on laadittu tietoyhteiskunnan tulevaisuusstrategioita ja erilaisia tiekarttoja tulevaisuuteen.
Niissä on myös juhlavasti muisteltu, kuinka Suomi on selviytynyt omaperäisin keinoin katovuosista, sodista ja talouskriiseistä.
"En usko tuollaiseen luovuuden mystifiointiin. Kaikenlaiset luovuusmyytit kannattaa romuttaa", sanoo oululaisen NuKun sanataidekoulun opettaja ja Oulun yliopiston digitaalisen median assistentti Pekko Koskinen.
Koskisen mukaan luovuus on arkista puuhaa. Jokainen kykenee hyppäyttämään mielikuvituksensa lentoon.
Mielikuvitusta voi harjoittaa
Koskinen korostaa, että luovuutta ja mielikuvituksen käyttöä voi opetella. Hän on opettanut lapsille ja nuorille, kuinka erilaisilla näkökulmilla pystyy saamaan paljon aikaan. Koskinen kutsuu mallia linssien käytöksi. "Ympäristöään on hyvä tarkkailla luovasti, linssien läpi. Voi valita tarkastelulleen kohteen, jota sitten vertaa viereiseen kohteeseen."
Kirjaston Pakkala-salista Koskinen huomaa, että seinillä on kahdenlaista paneelia, sileää ja pystysuoraa.
"Kysynpä, millaisen monumentin näistä kahdesta saisi aikaiseksi tuohon lattialle", Koskinen laskettelee.
Kun lisää peliin uuden linssin, värimaailman tarkastelun, niin saa kokonaan uuden ulottuvuuden. Salissa on poikkeuksellisen lämpimät värit. Niillä monumentin voisi maalata.
Luovuus ei
ole vapaa
Mielikuvitus tarvitsee rajat ja säännöt lähteäkseen liikkeelle. Luovuus on terävimmillään, kun sitä käyttää suhteessa omaan ympäristöönsä ja elämäänsä.
"Työkalut ovat arkisia. Esimerkiksi tavallista huonetta voi käyttää rikkaasti, kun mielikuvituksen laittaa liikkeelle rakenteista. Kyse on siitä, miten luovuus toimii käytännössä. Luovuus ei koskaan ole vapaata vaan se saa sytykkeensä rajoista."
Luovuus ja mielikuvitus kuuluvat Koskisen mielestä ajattelun piiriin. Suomessa opetetaan filosofista ajattelua, joka rakentuu logiikalle.
"Fiktiivistä ajattelua pitäisi opettaa myös. Kaunokirjallisuutta täytyisi käyttää enemmän hyväksi. Se on mainio pohja ryhtyä käyttämään päätään ja laajentamaan ajatteluväylää."