Rajat muut­tu­vat, ihmiset eivät

Tänään, jos valtuustot suovat, siunataan Kalajoen ja Himangan kuntaliitos. Se tietää rajojen piirtäjille ja kylttien pystyttäjille töitä, sillä Himanka loikkaa liitoksen toteutuessa Länsi-Suomen läänistä ja Keski-Pohjanmaan maakunnasta Oulun lääniin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.

Himangan eteläisimmässä kolkassa, tulevalla lääninrajalla asuu Saarenpään perhe, josta kiuvassa Leena-äiti ja Essi-tytär sekä jämtlanninpystykorva Niskankosken Nova.
Himangan eteläisimmässä kolkassa, tulevalla lääninrajalla asuu Saarenpään perhe, josta kiuvassa Leena-äiti ja Essi-tytär sekä jämtlanninpystykorva Niskankosken Nova.

Tänään, jos valtuustot suovat, siunataan Kalajoen ja Himangan kuntaliitos. Se tietää rajojen piirtäjille ja kylttien pystyttäjille töitä, sillä Himanka loikkaa liitoksen toteutuessa Länsi-Suomen läänistä ja Keski-Pohjanmaan maakunnasta Oulun lääniin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.

Tavallinen kansa ei hätkähdä muutosta. "En tunne työssäni tai muutenkaan läänin- enkä pitäjänrajoja. Joka puolella on samat ihmiset", kotipalvelutuottaja, Hillilän kylällä asuva Leena Saarenpää kiteyttää.

Hän asuu miehensä Saulin ja tyttärensä Essin kanssa Himangan kunnan eteläisimmässä talossa, jonka nurkkaa lähes hipoo tuleva lääninraja. Samalla kohdalla Lestijokea mutta Kannustien toisella puolella sijaitseva talo kuuluu jo Kannuksen kaupunkiin.

Leena Saarenpää Kalajokea hyvänä vaihtoehtona Himangan tulevaksi elämänkumppaniksi.

"Koti, kirkko ja koulu - Kalajoella ovat samat, perinteiset pohjalaiset arvot kuin Himangallakin. Molemmissa kunnissa on perunanviljelyä, joki ja merta. Pohjoispohjalaiset ja keskipohjalaiset ovat samanlaisia, luonnonläheisiä ihmisiä", Saarenpää summaa.

Länsi-Suomen lääni menettää siis yhden kunnan, mutta Oulun lääni ei saa yhtään kuntaa lisää. Sen sijaan Oulun läänin väkiluku kasvaa vajaalla 3 100 hengellä ja 650 neliökilometrillä, josta 60 prosenttia on merta.

Jotain Pohjois-Pohjanmaalta jää saamatta, mikäli Leena Saarenpäätä on uskominen.

"Pysymme mieleltämme keskipohjalaisina pari seuraavaa sukupolvea. Arvot ja asenteet ovat juurtuneet niin syvään."

Leena Saarenpää risteilee työssään lähipitäjissä. Hänen miehensä sen sijaan kulkee Kalajoella levyseppähitsaajana.

"Miehen työmatka lyhenee olennaisesti, kun hän pääsee kotikuntaansa Kalajoelle töihin", Saarenpää vitsailee.

Hillilän kyläläiset pitävät kuntaliitosta suurempana muutoksena sitä, että kyläkoulu lakkaa toukokuussa. Se rassaa. "Kalajoen kanssa olemme tasaveroiset kumppanit ja täydennämme toisiamme", Saarenpää uskoo.



Sisko ja sen veli


Himangan yrittäjien puheenjohtaja Juha Anttila ja tilitoimistoyrittäjä, keskustan kunnanvaltuutettu Hilkka Harju ovat tukkanuottasilla.

Anttila paiskaisi Kalajoen kanssa heti kättä, Harju ei. Voidaan puhua perheriidan tyngästä, sillä Anttila ja Harju ovat sisarukset. "Toivottavasti sukulaisuusvälit säilyvät", Harju heittää leikillään. Hän veikkaa, että tiistai-iltana äänestetään ja että hän ei ole yksin muita vastaan.

"Äänestys tulee pöydällepanosta. Tässä on ollut liian kiire. Breikki, aikalisä, tarvitaan", Harju näkee.

Hilkka Harju tietää kuitenkin, miten demokratia toimii. "Pessimisti ei pety - joudun antautumaan. Siitä huolimatta itsenäisyys pitäisi säilyttää ja tehdä yhteistyötä yli kuntarajojen", kolmannen kauden valtuutettu pyytää.

Sisarukset ovat talousasioissakin eri puolilla. Juha Anttilan mukaan aika on nyt otollinen, kun pakkoliitosta ei tarvitse tehdä. "Vastustajat ovat liikkeellä tunnepohjalta eivätkä pysty perustelemaan järkisyillä kantaansa."

Paikallisessa Lestijoki-lehdessä himankalaisten niukka enemmistö toivoi (15-13, kaikkiaan 33 äänestänyttä) kotikuntansa säilyvän itsenäisenä eikä liittyvän Kalajokeen. "Olivatkohan vastustajat aktiivisempia äänestäjiä?" Anttila kysyy. "Kuntaliitos vaikuttaa vain ihmisten henkiseen puoleen, ei arkielämään. Sama, mihin rajat vedetään, sillä kuntalaiset muodostavat kunnan - eivät rajat", hän jatkaa.

Ilmoita asiavirheestä