Virtaniemen rajavartioaseman vastuulla Inarijärven itäpuolella oleva raja on kenties Suomen rajaseudun rauhallisin kolkka. Venäjän rajaa Virtaniemen tarkastusvastuulla on 68 ja Norjan rajaa 36 kilometriä.
"Eipä rajalla ihmisten synnyttämiä jälkiä näy juuri koskaan. Rajalinjan hangen rikkovat lähinnä jänikset, riekot ja hirvet", ylirajavartija Juha Harlin kertoo.
Hän vetää partiota, johon kuuluvat vanhempi rajavartija Toni Leinonen ja saksanpaimenkoirauros Sacka. Tällä kerralla partio hiihtelee vartioaseman lähialueella, missä miehille kertyy hiihtokilometrejä kymmenkunta. Pisimmillään suksipartiolle saattaa päivässä tulla hiihdettävää jopa 25 kilometriä.
"Katsomme lähialueet päivittäin. Talvella rajalinjan koskemattomuus on helppo todeta, mutta kesällä rajakoiran apu on välttämätön", hän sanoo.
Rajaa tarkkaillaan myös helikopterilla
Juha Harlin on myös koiraohjaaja, joten hänellä on rajakoira lähes aina mukana.
"Talviaikana koiraa pidetään partioretkillä mukana lähinnä treenaamisen vuoksi. Koiran yleiskunto täytyy pysyä hyvänä, sillä kesäisin partiointi on myös koiralle totista työtä", hän kertoo. Talvisin rajamiehet liikkuvat paitsi hiihtäen myös moottorikelkoilla.
Keskimäärin kerran viikossa raja-alue tarkistetaan laajemmin helikopterista. Kesäisin rajapartiointia tehdään kävellen, moottoripyörillä, mönkijöillä, autoilla, veneillä ja myös helikopterilla.
"Virtaniemen vastuualueella on myös puolenkymmentä valvontatornia, joista partiot voivat tarkkailla rajan koskemattomuutta. Tähystykseen käytämme myös reittien korkeimpia maastokohtia", Harlin kertoo.
Virtaniemessä
käydään töissä
Rajalinjan tarkistamisen lisäksi rajamiehet partioivat vastuualueellaan olevilla teillä sekä myös Inarinjärvellä. Partiointi keskittyy alueille, missä liikkuu turisteja tai metsästäjiä ja kalastajia. Useimmiten tarkastustoimet ovat vain vakaan tilanteen varmistamista. Harlin todistaa, että raja-alue Inarinjärven itäpuolella on todella rauhallinen.
Virtaniemen rajavartio kuuluu Ivalon rajavartioalueeseen. Vartioasema sijaitsee noin 8 kilometrin päässä Nellimön kylästä. Asemalla on töissä 24 rajamiestä, kaksi emäntää ja kuusi rajakoiraa.
"Rajavartioasemalla ei nykyisin kukaan asu vakituisesti. Suurin osa työntekijöistä asuu Ivalossa, mutta osa käy täällä töissä Sodankylästä, Kittilästä tai Rovaniemeltä saakka. Heitä varten vartioasemalla ovat yhteismajoitustilat", vartioaseman päällikön sijainen yliluutnantti Vesa Virtanen kertoo.
Vilkkaimpina aikoina raja-asemalla oli töissä noin 35 työntekijää. Ivalon rajavartioalueen kokonaisvahvuus on 154 henkilöä. Suurin asema on Rajajooseppi, missä on lähes 60 työntekijää. Ivalon rajajääkärikomppaniassa työntekijöitä on 17 ja komppanian huoltokeskuksessa 28.
Suomen ja Venäjän vartioasemilla ei juuri ole kanssakäymistä.
"Yhteistoimintaa on enemmän norjalaisten kanssa. Kuitenkin joka kesä heinäkuussa suomalaiset ja venäläiset rajamiehet käyvät yhdessä rajalinjan läpi ja korjaavat vuoden aikana mahdollisesti syntyneet vauriot", Virtanen sanoo.
Rajanylityksiä
vain tilapäisesti
Aina Virtaniemessä ei ole ollut hiljaista, sillä nykyisen rajavartioaseman edestä kulki Petsamontie. Ennen sotia Petsamontien liikenne oli erittäin vilkasta. Virtaniemen vanhan majatalon rauniot ovat edelleen näkyvillä.
Nykyisin Virtaniemessä on tilapäinen rajanylityspaikka, jonka kautta viime vuonna tehtiin 72 rajanylitystä. Rajanylityksiä varten rajalla on pieni raja-asema, jossa rajamiehet hoitavat tarvittavat rajamuodollisuudet. Raja-asemaa käyttävät lähinnä Inarin kunnan ja sähkölaitoksen edustajat.
Tänä vuonna tilastoon tulee melkoinen nousu, sillä maaliskuuhun mennessä Virtaniemestä oli ylittänyt rajan jo 74 matkalaista. "Syynä nousuun oli Barentsin hiihtotapahtuma, joka lisäsi liikennettä yli 30 henkilöllä", Virtanen kertoo.
Aikaisemmin Virtaniemen kautta ajettiin Suomeen puutavaraa, mutta nämä kuljetukset loppuivat vuonna 1995.