Kuusamo-Suoperän -rajanylityspaikan vihkiminen kansainväliseksi tapahtuu todennäköisesti syys-lokakuun vaihteen tienoilla.
Asiasta kertoi Tullin pohjoisen piirin päällikkö Juha Säkkinen puhuessaan Kuusamon raja-asemalla rakennettavan ajoneuvojen tarkastushallin harjannostajaisissa torstaina.
Säkkinen oli tiedustellut kansainväistämisen ajankohtaa aiemmin päivällä Pietarin pääkonsulinviraston tulliattasealta.
"Toivotaan, että näin käy, että rakennuskannat molemmin puolin rajaa saadaan täysimääräisesti käyttöön", Säkkinen totesi.
Venäjän tullin ja rajavartioston uudet tilat Suoperässä on otettu hiljattain käyttöön. Valtion Senaatti-kiinteistöjen Tullille rakennuttama tarkastushalli Suomen puolella puolestaan on valmis lokakuun loppuun mennessä.
Venäjän kiintiöimä rajanylitysten määrä on nykyisin tilapäisenä toimivalla rajanylityspaikalla 20 000, mutta kansainvälistymisen jälkeen määrä todennäköisesti nousee merkittävästi.
"Sallan Kelloselässä oli vastaavanlainen lähtötilanne muutama vuosi sitten ja siellä ylitykset nousevat tänä vuonna 80 000:een. Kehitys antaa osviittaa tänne", Säkkinen sanoi.
Tulli on nostanut henkilöstönsä määrän Kuusamossa parin vuoden aikana kahdesta yhdeksään, ja loppuvuodesta väkeä vielä lisätään 11:een. Vahvuus tulee olemaan sama kuin piirin muilla itärajan ylityspaikoilla Kelloselässä ja Rajajoosepissa.
Kuusamon raja-asemalla pidetään harjannostajaisia todennäköisesti vielä jatkossakin. Sekä Tulli että Rajavartiolaitos ovat jo tehneet esityksen keskushallinnoilleen varsinaisten toimitilojensa uudistamisesta.
"Se edellyttää, että kansainvälistäminen todella lähtee käyntiin ja liikennemäärät alkavat nousta."
Säkkinen totesi, että töitä on vielä paljon tekemättä itärajan takana. Yksi edellytys kehityksen alkamiselle onkin hänen mielestään se, että tie rajalta Venäjän Pääjärvelle saadaan kuntoon.
Tullin ja osin myös Rajavartiolaitoksen käyttöön nouseva tarkastushalli hallitsee alueen maisemaa, vaikka Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Paavo Kokko 600 neliömetrin rakennusta pieneksi luonnehtikin.
Senaatti-kiinteistöille 1,4 miljoonaa euroa maksava halli on kuitenkin harvinainen hanke, sillä nykyisin se enimmäkseen vain korjaa ja tekee muutostöitä valtion kiinteistöissä.
Erikoisena hän piti kohdetta laitoksensa osalta siksi, että sen lämmittämiseen tullaan käyttämään kotimaista polttoainetta: lämpölaitokseksi on tilattu pellettiasema Vapolta.
"Hyvä päänavaus meille, kun ulkomaisen energian hinta on nousussa."
Halliin sijoitettavien läpivalaisulaitteiden ja muiden laitteistojen kustannuksista vastaa Tulli.