Euroopan unionin ja Venäjän välisten viisumikäytäntöjen helpottamista on hiottu jo viitisen vuotta. Torstaina Sotshissa pidetyssä huippukokouksessa tuo sopimus vihdoin hyväksyttiin. Voimaan se tulee ratifiointien jälkeen ehkä vuodenvaihteessa, mutta viivästyksetkin ovat vielä mahdollisia.
Mikäli sopimuksen käytännön toteuttaminen vastaa siihen kirjattujen periaatteiden henkeä, se on merkittävä askel ihmisten välisessä kanssakäymisessä EU:n ja Venäjän välisen rajan yli.
Pitkän aikavälin tavoitteena on täysi viisumivapaus, ja tämän tavoitteen Suomikin on hyväksynyt. Sen toteutuminen on kuitenkin vielä niin kaukana, että mistään tavoitevuosista ei edes puhuta. EU:n kannalta ongelmana on ollut ennen muuta pahasti vuotava Venäjän raja Pohjois-Kaukasiassa.
Presidentti Vladimir Putin on luvannut 500 miljoonaa dollaria tuon rajan turvallisuuden vahvistamiseksi. Toisena suurena ongelmana ollut takaisinottokysymys ratkesi jo Sotshin sopimuksessa: Venäjälle voidaan palauttaa sieltä tulevat maahanpyrkijät, jotka on käännytetty EU-maista. Toisin sanoen Venäjä ei voi toimia enää läpikulkureittinä kolmansien maiden kansalaisille.
Kaikki muutokset Venäjän viisumikäytännöissä koskevat erityisesti Suomea. Kahdenvälinen kanssakäyminen vilkastuu koko ajan, ja Suomi toimii myös läpikulkupaikkana molempiin suuntiin.
Suomen johdonmukainen linja on ollut, että viisumeista on keskusteltava koko EU:n ja Venäjän kesken. Venäjä puolestaan on aiemmin mielellään pyrkinyt saamaan aikaan kahdenvälisiä sopimuksia, ja niitä on tehtykin esimerkiksi Saksan ja Italian kanssa. Viisumivapauksista ei ole ollut kyse, vaan tiettyjen ryhmien saamista helpotuksista.
Sotshissa tehty sopimus vastaa tällä hetkellä hyvin kaikkien toiveita. Venäjälle se on konkreettinen osoitus siitä, että EU:n kanssa voi edistyä viisumiasioissa -- juuri Venäjä on vahvasti ajanut viisumivapautta. Suomi on toivonut puolestaan, että mitään kahdenvälisiä sopimuksia ei tehdä.
Kansalaisille molemmin puolin taas on luvassa todellisia helpotuksia.
Muutos koskee muun muassa opiskelijoita, taiteilijoita, liikemiehiä, toimittajia, rekkakuskeja ja diplomaatteja. Erityisiä kutsuja ei enää tarvita ja monikertaviisumien käsittelyn ja saannin pitäisi oleellisesti helpottua. Esimerkiksi virallisen toimittajaviisumin hankinta on tähän asti ollut hyvin mutkikasta ja hidasta, mikä on pakottanut kymmenet suomalaistoimittajat rikkomaan Venäjän lakia tekemällä lyhyitä työmatkoja turistiviisumeilla.
Opiskelijoiden tai lähisukulaisten viisumit tulevat ilmaisiksi.
Kanssakäymisen rajan yli on näin määrä jatkossa yksinkertaistua ja lisääntyä. Tästä saatavat kokemukset vaikuttavat aikanaan siihen, voidaanko viisumivapaudessa edetä.
Kuitenkin paljon riippuu siitä, helpottuuko matkustaminen myös käytännössä eikä vain teoriassa. Sopimus ei vaikuta Venäjän sisäisiin käytäntöihin. Esimerkiksi vapaata liikkumista rajoittava rekisteröitymisvelvoite on edelleen Venäjän omasta päätösvallasta kiinni.
Jos maa todella aidosti haluaa helpottaa ihmisten liikkumista, hankala rekisteröintipakko pitäisi poistaa saman tien.
Presidentti Vladimir Putin ja Itävallan liittokansleri Wolfgang Schüssel pitivät huippukokousta sotshilaisella huvilalla.