Rajan Narva Virossa hou­kut­te­lee kult­tuu­ril­la – hinnat ovat edul­li­sem­mat kuin Tal­lin­nas­sa

Ritarit ovat valmiina miekkailemaan. Tuomarina toimiva Karu-klubin johtaja Oleg Kortshanin kertoo yleisölle venäjäksi keskiaikaisesta taistelusta. Klubin ritarit ovat usein mukana Narvan linnan tapahtumissa.

Narva-joki houkuttelee kalastajia. Sergei Muhhin heittää viehettä rantapromenadin ulokkeella. Osa kalastajista on ankkuroinut veneensä virtaan. Joessa kelluu punaisia poijuja merkkeinä Venäjän rajasta. Rajan ylityksestä tulee 800 euron sakko. Takana vasemmalla Venäjän Iivananlinna, oikealla Viron Narvan linna.

Ranskalaiset performanssitaiteilijat Thomas Lanfranchi ja Agnes Aubague pitävät Narvaa potentiaalisena paikkana taiteilijoille. Taiteilijaresidenssi toimii Kreenholmin tehtaan teknisen johtajan talossa.

Tiiviisti rakennettu 1600-luvun Narva tuhoutui lähes kokonaan toisen maailmansodan pommituksissa. Raatihuone on harvoja säilyneitä vanhoja rakennuksia. Sen naapurina on nyt Tarton yliopiston Narva college. Sen rento ravintola Kohvik Muna on avoin kaikille.

Kulttuuri on Viron itäisimmän kaupungin uusi vetonaula. Tuleeko neuvostoaikaa huokuvasta kaupungista Itämeren Berliini?

Narvan jokirannassa on useita miehiä vapojensa kanssa.

– Suurin tänä vuonna tullut lohi oli 11,7 kiloa, kertoo Sergei Muhhin englanniksi.

Ei olekaan ihme, että joki houkuttelee myös usvaisena syysaamuna.

Narva-joki houkuttelee kalastajia. Sergei Muhhin heittää viehettä rantapromenadin ulokkeella. Osa kalastajista on ankkuroinut veneensä virtaan. Joessa kelluu punaisia poijuja merkkeinä Venäjän rajasta. Rajan ylityksestä tulee 800 euron sakko. Takana vasemmalla Venäjän Iivananlinna, oikealla Viron Narvan linna.

Viikonloppuisin hiljainen kaupunki herää eloon. Kaksi ritaria miekkailee modernin rantapaviljongin vierellä. Takana Venäjän puolella kohoaa Iivananlinna.

– Olemme Karu-klubin jäseniä ja järjestämme keskiaikaisia taistelunäytöksiä, selittää klubin johtaja Oleg Kortshanin.

Tiiviisti rakennettu 1600-luvun Narva tuhoutui lähes kokonaan toisen maailmansodan pommituksissa. Raatihuone on harvoja säilyneitä vanhoja rakennuksia. Sen naapurina on nyt Tarton yliopiston Narva college. Sen rento ravintola Kohvik Muna on avoin kaikille.

Pushkinin puistikon vierellä talojen haalistuneet oranssit rappaukset ovat kuin akvarellista. Koristeelliset talot edustavat Stalinin aikaa eli 1950-lukua.

Neuvostoaikaa voi Narvassa edelleen kokea varaamalla asunnon esimerkiksi Airbnb:n kautta niin kutsutusta Hrustsovka-talosta. Tiilitalojen harmaata ulkonäköä piristetään, ikkunat on jo enimmäkseen uusittu.

Baarina tunnettu Vana Mölder tarjoaa lounasta 2,30 eurolla. Ikkunoissa on koristeelliset kalterit ja valoverhot. Ulos näkee, mutta sisään ei. Aika on pysähtynyt.

Lauantaina on disco. Värivalot palavat, mutta alkuillasta sali on vielä tyhjä. Väki vasta aloittelee iltaa sataman Ro-Ro-klubilla.

Erikoisin uusi rakennus on vanhan raatihuoneen vierelle rakennettu Tarton yliopiston toimipiste. Sen julkisivu on kuin muotti paikalla aiemmin olleesta pörssitalosta.

Siisteyteen panostetaan. Graffiteja on kuten Suomessakin, mutta roskia ei näy.

Kun vanhat talot kunnostetaan, kaupunki kaunistuu kovasti. Rappioromantiikkaa riittää kuitenkin vielä pitkään sitä hakevalle.

Kulttuuri on Narvassa vahvasti esillä. Konserttijulisteita näkee paljon ilmoitustauluilla. Myös kissaklovni on tulossa kiertueelle Venäjältä.

Isot musiikkifestivaalit ovat uutta. Rakenteilla on Vaba lava, jossa voi esiintyä mikä tahansa teatteriryhmä.

Entisen Kreenholmin tekstiilitehtaan alueelle on suuret suunnitelmat ja odotukset. Tilaa olisi yllin kyllin taiteilijoille, yrityksille, asunnoiksi ja hotelleiksi.

Ranskalaiset performanssitaiteilijat Thomas Lanfranchi ja Agnes Aubague pitävät Narvaa potentiaalisena paikkana taiteilijoille. Taiteilijaresidenssi toimii Kreenholmin tehtaan teknisen johtajan talossa.

Johtajan talossa toimii nyt taiteilijaresidenssi. Ranskalainen taiteilijapariskunta on tullut tutkimaan Narvan mahdollisuuksia.

Kesällä he asuivat Hiidenmaan residenssissä tekemässä performansseja.

– Minun performanssini voivat olla omien runojen lukemista tai pyöräilyä aukiolla, sanoo 51-vuotias Agnes Aubague ja näyttää videolta esimerkkejä.

– Narva sopisi meille, sillä täällä on avointa tilaa. Tila edistää luovuutta.

54-vuotias Thomas Lanfranchi tekee puolestaan jätesäkeistä lentäviä veistoksia.

– Hiidenmaalla lennätin siellä tekemääni veistosta tuulisella rannalla. Koska yleisöä saattaa olla vain vähän, kuvaamme ja videoimme toistemme performanssit esitettäväksi myöhemmin.

Pariskunnan mielestä rajaseudut ja -kaupungit ovat aina jännittäviä. Myös tyhjä tehdas kiinnostaa.

– Täällä olisi rentoa työskennellä. Ei ole sääntöjä ja rajoituksia kuten jossakin muualla, Lanfranchi pohtii.

– Minulla on haaveena tehdä palava lentävä veistos. Täällä se voisi olla mahdollista.

Pari on vaatimaton, mutta näkemystä heillä on maailman eri kulmilta.

Kaikenlaisia nuorempia hipstereitä Narvaan kyllä mahtuisi. Voisiko se olla Itämeren uusi Berliini?

– Taiteilijat tulevat, olen 80-prosenttisen varma siitä. Alueella on tulevaisuutta, vakuuttaa Lanfranchi.