Sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) vaatii laajan selvityksen tekemistä turvapaikan hakijoista. Heidän määränsä kasvoi viime vuonna 20 prosentilla ja tämä vuonna kasvuvauhdin uskotaan vain kiihtyvän.
On välttämätöntä selvittää tarkemmin, mikä on se vetokyky, joka johtaa Suomen osalta tällaiseen tilanteeseen, sisäministeri Rajamäki sanoo Kalevalle. Hän kertoo edellyttäneensä tiistaina hallituksen lisäbudjettineuvotteluissa, että selvitys tehdään.
Rajamäki toteaa, että Suomi on monessa suhteessa poikkeus muista Pohjoismaista ja EU-maista. Kaikki muut EU-maat ovat esimerkiksi hylänneet yksilöllisillä syillä suojelua koskevat turvapaikkahakemukset. Suomi on ainoa ainoa Pohjoismaakin, joka ei ole tehnyt yhtään kielteistä päätöstä somalialaisten hakemuksiin, Rajamäki kertoo.
Hän lisää pyytäneensä tästä ulkomaalaisvirastolta tarkemman selvityksen. Erittäin ongelmallisena Rajamäki pitää Suomen linjaa perheenyhdistämisessä. Se on hänestä liian liberaali niin eurooppalaisessa kuin pohjoismaisessa katsannossa.
Rajamäki muistuttaa jo aikaisemmin varoittaneensa ns. avainlapsista. Hän sai tästä muun muassa eduskunnassa silmilleen.
Meille huomattava osa turvapaikkaa hakevista on maahan yksin lähetettyjä alaikäisiä lapsia. Kuitenkin tosiasia on, että heidän tulonsa on hyvin organisoitua toimintaa. Tänne tulevien lasten asema on otettava erityistarkasteluun, Rajamäki sanoo.
Hän huomauttaa, että muualla yksi maahan tulleiden lasten turvapaikkapäätökset ei ole johtaneet yhtä laajoihin perheiden vastaanottamiseen kuin Suomessa.
Siksi myös meillä huoltajuussuhteet-, ikätestit yms. pitäisi selvittää perusteellisemmin.
Sosiaalietuudet houkuttavat Erittäin iso kysymys sisäministeri Kari Rajamäen mielestä on se, missä määrin Suomen myöntämät sosiaalietuudet vaikuttavat turvapaikkaa hakevien määrään.
Rajamäki huomauttaa, että useat maat ovat tiukentaneet taloudellisten tukien myöntämisestä sen jälkeen kun kielteinen päätös turvapaikkahakemukseen on annettu, mutta henkilö ei välittömästi lähde maasta. Tuki loppuu samanaikaisesti muualla, muttei Suomessa.
Meillä tukia ja etuuksia maksetaan kielteisestä päätöksestä huolimatta hamaan tulevaisuuteen eli aina siihen asti, kunnes turvapaikan hakija palautetaan maasta. Edes mitään leikkauksia majoitus- ja sosiaalietuuksiin ei meillä tehdä, Rajamäki sanoo. Hän pitää tätä linjaa jatkossa kestämättömänä. Sisäministerin mielestä Suomi ei ole riittävästi seurannut muiden EU-maiden kehitystä. Hänen mielestään on erittäin tärkeää, että unionissa päästään yhtenäiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan.
Siitä Rajamäki on tyytyväinen, että hakemusten käsittelyaikoja on pystytty lyhentämään noin puolella.
Pikakäännytystä tarvittaisiin
Suomi on edelleen ainut Pohjoismaa, jossa lainsäädäntö ei tunne niin sanottu pikakäännytystä. Meillä kielteistä turvapaikkapäätöstä ei voida antaa jo rajoilla, vaan kaikki pääsevät maahan sisään. Myös tähän pitäisi Rajamäen mielestä saada muutos.
Viime vuonna Suomesta turvapaikkaa hakeneiden 3 800 henkilön joukosta on noin 11 prosenttia kadonnut tietämättömiin. Tämä on Rajamäen mukaan synnyttänyt epäilyjä, että muualla jo kielteisen päätöksen saaneet käyttävät entistä useammin Suomea Schengen- alueen uutena rajanylitysmaana. Myös tähän sisäministeri kaipaa tulppaa.
Vaikka turvapaikkaa hakijoiden ei ole pakko asua vastaanottokeskuksissa, joku seuranta heillä on oltava, Rajamäki edellyttää.
Eduskunta hyväksyi tiistaina maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annettujen lakien muutokset. Ne tuovat täsmennyksiä, ei varsinaisia muutoksia turvapaikan hakijoiden asemaan.
Lakimuutos pohjaa EU:n direktiiviin turvallisen vastaanoton vähimmäisvaatimuksista.
