Oulu Valtiontilintarkastajat moittivat Suomen maahanmuuttohallintoa epäselväksi ja jäsentymättömäksi. Hiljattain julkistetussa kertomuksessa vuodelta 2003 tilintarkastajat esittävät maahanmuuttoasioiden keskittämistä yhden ministeriön vastuulle. Luontevin vaihtoehto on sisäministeriö.
Valtiontilintarkastajien lisäksi myös valtiontalouden tarkastusvirasto, eduskunnan hallintovaliokunta ja selvitysmies Esa Markkanen ovat esittäneet ulkomaalaisasioiden keskittämistä sisäministeriöön. Mitään ei ole tapahtunut. Jatkossakaan hallinnon keskittäminen ei helposti etene. Sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) puhuu suoraan reviirihallintoajattelusta. Hän kuitenkin vie asian alkuvuodesta hallituksen neuvotteluun.
Suomessa ulkomaalaishallinnon keskeisimmät ministeriöt ovat sisäministeriön lisäksi työministeriö ja ulkoministeriö. Työministeriölle kuuluvat muiden muassa maahanmuuttajien kotouttaminen ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto, ulkoministeriölle kansainvälisen yhteistyö koordinointi.
Muut asiat, kuten turvapaikkapäätökset, kansalaisuuden myöntämiset ja maasta poistamiset kuuluvat sisäministeriölle. Turvapaikkapuhuttelut ja päätökset tekee Ulkomaalaisvirasto.
"Vastaanottolinja
Ulkomaalaisvirastoon"
Ministeri Rajamäki huomauttaa, että reviiriajattelun sijasta on kyettävä ajattelemaan hallinnon kokoamisesta syntyviä etuja ja toiminnan tehokkuutta. Ulkomaalaisvirastoon voitaisiin perustaa turvapaikanhakijoiden vastaanottolinja, jonne asiaa hoitavat työministeriön virkamiehet siirtyisivät nykyisine tehtävineen sellaisenaan.
Rajamäki näkee keskittämisessä vain hyviä puolia. Kun kokonaisvastuu olisi yhdellä ministeriöllä, kyettäisiin luomaan yhtenäinen maahanmuuttopolitiikka. Samalla päästäisiin eroon ainaisista määrärahaylityksistä. Rahaa saman pääluokan eli ministeriön sisällä voitaisiin siirtää helposti sinne, missä tarve on huutavin.
Rahaa voitaisiin kohdentaa erilaisiin kipupisteisiin ja reagoida nopeasti muutoksiin, esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun.
"Onhan se aika erikoista, että Ulkomaalaisvirasto on alueellistunut ja sen päätöksenteko halutaan pitää nopeana, mutta virasto ei voi itse päättää sijoituksista vastaanottokeskuksiin."
Muutoinkin tarvitaan toimintatapojen viilausta. Nyt turvapaikkaa ja kansalaisuutta voi hakea "joka asemalta", vaikka pienissä poliisipiireissä ei ole sormenjälkirekistereitä tunnistavaa Eurodac-järjestelmää. Sen avulla varmistetaan, onko turvapaikanhakija jättänyt hakemuksen muissa Dublinin sopimusmaissa.
"Nykyisen systeemi ei ole tehokas. Voi olla, että sitä käytetään hyväksi", Rajamäki sanoo.
Työvoimahallinnon vastuulla on Helsingin säilöönottoyksikkö, jossa muita kuin turvapaikanhakijoita on lähes 40 prosenttia. Yksikössä on myös henkilöitä, jotka on otettu säilöön, jotta heidät voidaan poistaa maasta. Joukossa on myös vankilasta vapautuneita rikollisia, jotka odottavat passitusta ulos maasta sekä "huolestuttavan paljon" säilöönottoyksiköistä karanneita.
"Kun yksikössä on hävikkiä (katoamisia), kyseessä on turvallisuusriski. Vaaraa voi aiheutua myös sivullisille", Rajamäki sanoo.
Sisäministeriö on valmistellut lainsäädäntöön teknisiä muutoksia. Sen sijaan pikakäännytykseen, turvapaikka- ja valitusmenettelyyn ei ole tulossa muutoksia. Myös maahanmuuttohallinnon kokoaminen saman katon alle vaatii koko hallituksen käsittelyä.