Omat ampuvat nyt Rajamäen rykmenttiä. Ja kovaa. Kyseessä on kuitenkin nuorisojärjestön paukuttelu, joka ei johda ministerinvaihdokseen.
Demarinuoret ovat tulistuneet sisäministeri Kari Rajamäelle hänen turvapaikan hakijoita koskevista näkemyksistään. He arvostelevat puheenjohtajansa Petteri Oksan johdolla Rajamäkeä poikkeuksellisen jyrkin sanoin.
Ihan kummisetämäiseen tyyliin sisäministerille ei esitetty vain yhtä tarjousta, sellaista, josta ei voi kieltäytyä. Paljon tästä ei demarinuorten asettama ukaasi tosin jälkeen jää. Oksan poppoo tarjoaa Rajamäelle kaksi vaihtoehtoa: sisäministerin on joko muutettava linjaansa tai erottava heti.
Olkoonkin, että nuorten pitää puolueessaan olla ravistelijoita ja sanoa asiat suoriksi, niin yllättävän kovalinjaiseen tykitykseen SDP:n nuorisojärjestö kannanotollaan lähti. Ei ihme, että Oksalla itsellään alkaa olla jo olla "ahdistunut olo".
Se ei tosin joudu siitä, että hän näkisi aiheelliseksi perääntyä siitä, mitä tuli lausutuksi. Sekään ei yllättänyt, ettei Rajamäki oitis tarttunut jompaankumpaan annetuista vaihtoehdoista. Ainoa, mihin sisäministeri ryhtyi, oli se, että pani erityisavustajansa tekemään puolueensa nuorille koosteen sitä, mitä ulkomaalaispolitiikassa on sanottu ja tehty.
Yllätys oli muualta tullut palaute. Se on Oksan mukaan ollut valtaisaa. Joukossa on muutama ymmärtäväinen kommentti, mutta valtaosin on kuulemma tullut "sontaa ja syytöksiä".
Miksi Demarinuoret sitten lähtivät sisäministerin erovaatimuslinjalle? Ranskan viimeaikaisten tapahtumien ei luulisi ainakaan näin Suomessa heijastuvan.
Mitään kytkyä Ranskan mellakoihin ei olekaan. Viimeinen niitti Oksan mukaan oli Rajamäen lausunnot turvapaikanhakijoista sosiaalipummeina. Nuorten mielestä on mahdoton tilanne, että SDP:tä edustaa hallituksessa henkilö, joka toistuvasti ruokkii kuvaa siitä, että kaikki Suomeen tulevan turvapaikanhakijat ovat vain "turvapaikkashoppailijoita" eli tulevat tänne pelkästään sosiaalietuuksien perässä.
Lopullisesti demarinuoret hiillytti Rajamäen esitys toimeentulotuen poistamisesta osalta turvapaikanhakijoita. Rajamäen linja ulkomaalaislain uudistamisessa ja maahanmuuttopolitiikassa edustaa käsittämätöntä kovaa linjaa ja lähtee tosiasiassa siitä, kuinka saamme mahdollisimman tehokkaasti ja vähin kustannuksin käännytettyä turvapaikanhakijat Suomesta, demarinuorten kellokas paukutteli.
Melko suoraniittinen johtopäätös, olkoonkin, että myös Rajamäki on häärännyt touhukkaasti ulkomaalaislain ja maahanmuuttopolitiikan kimpussa hallitusuransa alusta alkaen.
Rajamäki on toistuvasti vaatinut tiukennuksia nykylinjaan. Se jättää hänen mielestään maahan pyrkiville monta porsaanreikää. Eikä Rajamäkikään ei verhonnut kaikkea sanomaansa hienovaraiseksi mössöksi.
Hänen mukaansa Suomen jatkuvasti kasvava turvapaikan hakijoiden määrä johtuu pitkälti sitä, että tänne tullaan sosiaalietuuksien perässä. Rajamäki on moneen kertaan muistuttanut siitä, että Suomi useimmista muista EU-maista poiketen maksaa turvapaikanhakijoille toimeentulotukea vielä senkin jälkeen, kun kielteinen päätös turvapaikasta on tehty. Ja toisin kuin monissa EU-maissa Suomessa ei ole käytössä pikakäännytystä, vaan Suomen linja ulkomaalaispolitiikassa on liberaaleimpia Euroopassa.
Rajamäkikin on lausunnoissaan ollut sen verran sitkeä sissi, että on joutunut törmäyskurssille hallituksen sisällä työministeriön kanssa. Sisäministeri Rajamäki ja työministeri Tarja Filatov ovat näkemyksissään olleet välillä hyvinkin kaukana toisistaan.
Ristinriitaa ei ole helpottanut eikä linjaa selkiinnyttänyt ainakaan se, että että ulkomaalais- ja maahanmuuttopolitiikkaa hallinnoidaan hajautetusti. Tarkastelukulmasta johtuen ministeriöt katsovat asioista eri tavalla.
Siinä missä työministeriö yrittää kotouttaa maahanmuuttajia ja saada heille töitä, sisäministeriö yrittää saada turvapuolen, valvonnan, pelaamaan tehokkaasti jo rajoilla. Lähtökohtaisesti molemmat toimivat siten oikean asian puolesta.
Demarinuorten Rajamäen tulituksen taustalta on syytä nostaa esiin asian varsinainen pihvi. Suomenkin on syytä mahdollisimman nopeasti ajantasaistaa omaa maahanmuuttopolitiikkaansa. Ranskankaan tapahtumia ei voida sivuuttaa pelkällä olankohtauksella ja uskomuksella, että mitään vastaavaa ei voisi tapahtua meillä.
Vielä ei tiettävästi yhdelläkään puolueella ole edes kunnollista maahanmuuttopoliittista ohjelmaa. Kuitenkin Suomessa on jo melko pitkään on puhuttu siitä, että lähivuosina meidän on saatava ulkomailta lisää työväkeä, kun on oma väki harmaantuu.
Hallitus on nyt onneksi heräämässä. Maaherra Rauno Saaren johtaman virkamiestyöryhmän esitys maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi on ollut lausuntokierroksella, ja se on tulossa ministeriryhmän käsittelyyn heti itsenäisyyspäivän jälkeen.
Koko hallituksen on määrä vielä joulukuun aikana hyväksyä iltakoulussaan toimenpideohjelma, jolla edistetään ennen kaikkea työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa. Tulossa on kolmisenkymmentä linjausta.
Jotain muutoksia tai täsmennyksiä on luvassa myös maahantuloon, maassa oleskeluun, sosiaaliturvaan jne. Toivottavasti myös eri hallinnonalojen välinen yhteistyö saadaan joustavammaksi.
Työmarkkinoiden rakenneongelmia ei pelkällä maahanmuutolla ratkaista. Mutta ei maahanmuuttopolitiikkaakaan saada linjakkaammaksi reviirinahisteluilla tai pelkillä erovaatimuksilla.