Ra­ja­lii­ken­ne voi hel­pot­tua

Paikallinen rajaliikenne Venäjältä Suomeen voisi helpottua huomattavasti, mikäli EU:n komission tuore ehdotus käy toteen. Komission esityksen mukaan EU:n naapurimaan raja-alueella asuvalle henkilölle voitaisiin myöntää rajanylityskortti tai paikallisen rajaliikenteen viisumi, jonka turvin piipahtaminen Euroopan unionin puolella sujuisi kätevästi.

Rajoitettu. Helpotettu rajanylityskäytäntö koskisi korkeintaan50 kilometrin päässä EU:n ulkorajasta asuvia ihmisiä, jotka käyvät säännöllisesti jonkin EU-maan alueella.
Rajoitettu. Helpotettu rajanylityskäytäntö koskisi korkeintaan50 kilometrin päässä EU:n ulkorajasta asuvia ihmisiä, jotka käyvät säännöllisesti jonkin EU-maan alueella.
Kuva: Arkisto

Paikallinen rajaliikenne Venäjältä Suomeen voisi helpottua huomattavasti, mikäli EU:n komission tuore ehdotus käy toteen. Komission esityksen mukaan EU:n naapurimaan raja-alueella asuvalle henkilölle voitaisiin myöntää rajanylityskortti tai paikallisen rajaliikenteen viisumi, jonka turvin piipahtaminen Euroopan unionin puolella sujuisi kätevästi.

Helpotettu rajanylityskäytäntö koskisi korkeintaan 50 kilometrin päässä EU:n ulkorajasta asuvia ihmisiä, jotka käyvät säännöllisesti jonkin EU-maan alueella.

Matka saisi ulottua 50 kilometriä EU:n puolelle ja kestää enintään viikon. Oleskelua EU-maassa saisi kertyä puolessa vuodessa kolme kuukautta.

Ehdotus tähtää ruuhkien vähentämiseen EU:n ulkorajoilla. Niinpä komissio esittää säännöllisille lähimatkaajille myös omia rajanylityspaikkoja tai erillisiä ohituskaistoja.

Ulkoasianministeriön passi- ja viisumiyksikön päällikön Juhani Niemelän mukaan komission ehdotus koskee lähtökohtaisesti kaikkia EU:n ulkorajoja, myös Suomen ja Venäjän rajaa.



Ainakin välillisiä vaikutuksia


Everstiluutnantti Kimmo Elomaalla rajavartiolaitoksen esikunnasta on asiasta toinen tulkinta: esitys ei koske maamme itärajaa, koska siinä on kyse paikallista rajaliikennettä helpottavien sopimusten selkeyttämisestä, eikä Suomella ja Venäjällä tällaisia sopimuksia ole.

Elomaan mukaan ehdotuksen teksti ei velvoita EU-maita järjestämään helpotettua rajanylitystä, vaan ainoastaan valtuuttaa jäsenvaltiot ylläpitämään siitä jo tehtyjä sopimuksia. Suomen ja Venäjän kesken ei tällaista sopimusta hänen mielestään tarvita, sillä säännöllinen matkustaminen on itärajan pinnassa vähäistä.

Elomaa uskookin, että rajaliikenne Suomen ja Venäjän välillä hoituu jatkossa entiseen tapaan. Välillisiä seurannaisvaikutuksia komission ehdotuksen läpimenosta Suomelle kuitenkin koituisi.

"Jos henkilö pääsee helpotetusti Schengen-alueen sisälle EU:n ulkorajan yli, niin sen jälkeen hänen valvontansa koko tällä alueella on hankalaa. Alueellisen rajoituksen ja oleskeluajan valvonnassa tulisi isoja ongelmia, sillä ehdotuksen mukaan matkustusasiakirjoja ei paikallisessa rajaliikenteessä leimata."

Juhani Niemelä katsoo, että alueelliset ja henkilökohtaiset rajoitukset karsivat ehdotuksesta dramatiikan. "Lupa olisi melko tarkkaan nykyisen viisumin kaltainen, paitsi voimassaololtaan pidempiaikainen ja sen voisi myöntää maksutta."

Virallista näkemystä ehdotuksesta ei rajavartiolaitoksella tai passi- ja viisumiyksiköllä vielä ole. Jatkossa kukin EU-maa sorvaa oman kantansa, jonka jälkeen asiasta vasta päätetään.

Kajaanin kauppakamariosaston asiamies Antti Kejo suhtautuu neutraalisti mahdollisuuteen, että ehdotus toteutuisi Suomen itärajalla.

"Varmaan se jonkin verran lisäisi kaupankäyntiä puolin ja toisin. Voisi tietysti tulla negatiivisiakin vaikutuksia rikollisuuden ja muiden lieveilmiöiden leviämisen suhteen."

Komission ehdotus ei koske meriulkorajoja. Norjan ja Suomen väliseen rajaliikenteeseen sillä ei voi olla periaatteessakaan vaikutusta, sillä Norja on vapaan liikkumisen takaavan Schengenin sopimuksen piirissä.

Ilmoita asiavirheestä