Lasten kiljuntaa, mäenlaskua, hiihtokilpailu, hevonen ja reki. Tunnelma oli parhaimmillaan kuin 50-luvun Suomi-filmissä, kun sadat lapset ottivat ilon irti talven ensimmäisestä nollakelistä Rajakylän talviriehassa.
Päivi Karjalainen jonotti lastensa kanssa rekikyytiin. Hän kehui talviriehaa hauskaksi ja yhteisölliseksi tapahtumaksi, johon on helppo tulla läheltä. Karjalainen ja hänen perässään jonottanut Susanna Tanskanen olivat yhtä mieltä siitä, ettei hyvä tapahtuma tarvitse erikoisia ohjelmanumeroita.
"Lapsia kiinnostavat lähinnä mäenlasku ja hevosajelu", he totesivat.
Curlingia tyttäriensä kanssa pelannut Jani Laine oli talviriehassa kolmatta kertaa. Hänen mielestään tapahtuman "ei niin ryppyotsainen" hiihtokilpailu oli hyvää vastapainoa kilpahiihtoa harrastaville tytöille.
Muutenkin tapahtuma ansaitsi Laineen kehut. Kokonaisarvosana nousi kouluasteikolla yhdeksään.
Tapahtuman puuhamies Aarre Katisko arvioi osanottajamääräksi 500-600 ihmistä. Katisko oli määrään tyytyväinen, vaikka parempaankin on joskus päästy. Tapahtuma järjestettiin nyt kuudennen kerran.
Katiskon mukaan talvirieha on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan.
"Vanhempainillat ovat vähän virallisia. Täällä ihmiset liikkuvat ja juttelevat keskenään vapaammin."
Katisko kehuu sitä, että Rajakylän koulun vanhempainyhdistyksestä virinnyt tapahtuma on temmannut mukaan myös muita alueen yhdistyksiä eläkeläisistä lähtien. Sponsorit huolehtivat siitä, että tapahtumasta jää jopa tuottoa.
Tuotot jaetaan alueen kouluille. Rahoilla on muun muassa hankittu urheilu- ja harrastusvälineitä sekä maalattu seiniä.
Katisko uskoo, että samanlainen tapahtuma voitaisiin saada toimimaan missä tahansa kaupunginosassa. Onnistuminen vaatii kuitenkin moottorin, sitoutuneen ihmisen, joka kokoaa ydinporukan ympärilleen. Pelkkä tapahtuman järjestäminen ei välttämättä saa ihmisiä liikkeelle.
"Oulussa on järjestetty suunnilleen samanlaisia tapahtumia, joihin on tullut 20-30 ihmistä", Katisko sanoo.