Naapurilähiö-sarjassa kerrotaan kuudesta oululaisesta lähiöstä. Sarjan aiemmat jutut on julkaistu 4. 12. (Oulun kasvu), 6. 12. (Kaukovainio), 11. 12. (Lintula), 18. 12. (Tuira) ja 27.12. (Intiö). Jutut julkaistaan viikonloppuisin. Rajakylän jälkeen esitellään sarjan viimeinen lähiö Kaijonharju.
Päälle päin Rajakylä näyttää miltä tahansa tavalliselta oululaiselta lähiöltä. Ostoskeskuksen ympärillä on kerrostaloalue, taaempana pientaloalue. Alueen viihtyvyyttä on lisätty Talvikkipuiston rakentamisella ja talojen peruskorjauksella.
Rajakylän rakentaminen alkoi 1970-luvun alussa ja rakentamista on jatkettu aina näihin päiviin asti. Vieläkin alueella on kaavoitettuna paikkoja uusille kodeille ja taloille.
Reilun sadan asukkaan alue on kasvanut yhdeksi suurimmista oululaislähiöistä. Nyt Rajakylässä asuu lähes neljä ja puolituhatta oululaista. 1970-luvulla alueen asukasmäärä kasvoi nopeimmin koko kaupungissa. Vuosien 1970-1973 välisenä aikana alle kouluikäisten lasten määrä kasvoi viisitoistakertaisesti. Nyt asutaan pääasiassa yksin tai kaksin.
Pala maaseutua
Rajakylän yksi kiinnostavimmista yksityiskohdista on maalaistalo piha-aittoineen, joka sijaitsee aivan kerrostaloalueen kupeessa. Se on tuonut palan maaseutua alueelle aina 1990-luvun alkuun asti, jolloin talossa oli vielä lampaita. 80-luvun lopulla talossa hoidettiin lampaiden lisäksi karjaa.
Tervakukkatien ja Koisontien risteyksessä oleva vanha maalaistalo muistuttaa yhä olemassaolollaan, millaisista lähtökohdista lähiö on syntynyt. Talon emäntä Hellin Kuosmanen kertoo, että nykyisen ostoskeskuksen tilalla on aikoinaan kasvatettu perunaa, samoin alueella on kasvanut myös viljaa.
"Kyllä tämä maisema on pääasiassa pysynyt samanlaisena vuodesta toiseen. Minulla on vielä omat marjapensaat pihallani, mutta joskus kun kuulee mitä lähiympäristössä tapahtuu, sitä miettii mihin tämä maailma menee", Kuosmanen pohdiskelee talonsa pirtissä.
Kansainvälinen lähiö
1970 ja -80 -luvun vaihteessa rakennetuissa taloissa on viime vuosina tapahtunut melkoinen sukupolven vaihdos. Vuodesta 1972 Rajakylän pientaloalueella lähes koko elämänsä asunut Taisto Sutinen kertoo, että sukupolven vaihdos näkyy siinä, että pihoille on saatu jälleen uudet sotaleikit käyntiin.
Toinen huomattava muutos on kansainvälistyminen. Alueella asuu suhteellisen paljon maahanmuuttajia ja se näkyy myös katukuvassa.
Rajakylän asukastuvan asiakkaiden mukaan kansainvälisyys ja erilaisten ihmisten läsnäolo on vain myönteinen asia, joka on tuonut alueelle oman värinsä ja luonteensa. Maahanmuuttajia kehutaan fiksuiksi ja mukaviksi naapureiksi, jotka tervehtivät ja juttelevat vastaantulijoiden kanssa.
Kirjavat taustat
Yhden luonnehdinnan mukaan Rajakylä on alue, josta löytää kaikki yhteiskunnan kerrostumat, aina alkoholistista professoriin. Yliopiston läheisyys on tuonut alueelle paljon yliopistoväkeä, opettajia ja opiskelijoita, toisaalta alueen työttömyys lamavuosina oli korkeampaa kuin koko kaupungissa yhteensä.
Perheiden erilaisuus näkyy erityisen hyvin alueen koulussa. Rajakylän ala-asteen rehtori Riku Korkeamäen mukaan alkuvaiheessa, kun elämä ei ollut vielä kovinkaan vakiintunutta, lapsissa se näkyi levottomuutena.
1980-luvun rauhaiselon jälkeen tuli lama, ja se jätti jälkensä myös koulun oppilaisiin. Laman vaikutuksia korjataan yhä.
"Koulussamme toimiva oppilashuollon työryhmä kokoontui ennen kerran kuukaudessa, nyt se kokoontuu kerran viikossa. Oppilashuolto on käynyt entistä intensiivisemmäksi", Korkeamäki toteaa.
Toisaalta perheiden erilaisuus tekee koulusta moniulotteisen, joka rehtorin mielestä kiteyttää koko peruskoulun ydinajatuksen.
"Meidän koulussamme näkee todella hyvin sen, että peruskoulu on kansansivistyslaitos parhaimmillaan. Koulumme on monimuotoinen, vaikka usein koulut voivat olla yksi-ilmeisiä suuntaan taikka toiseen. Meillä on koululaisia laidasta laitaan", Korkeamäki sanoo.