Viron ja Venäjän ikuiselta tuntuva rajakiista jatkaa elämäänsä, vaikka sopu on periaatteessa olemassa, kartat piirretty ja ulkoministerit lyöneet kättä päälle. Viime keväänä näytti jo siltä, että Viron ja Venäjän välejä toistakymmentä vuotta hiertänyt asia saataisiin lopulta pois päiväjärjestyksestä. Osapuolet hyväksyivät sopimuksen, joka sitten lähti ratifiointikierrokselle maiden parlamentteihin.
Riigikogussa, Viron parlamentissa sopimuksen johdannoksi kirjoitettiin varaumia, joita Venäjä ei katsonut voivansa hyväksyä.
Lisäyksissä korostetaan sitä, että Viro on vuonna 1918 perustetun Viron tasavallan oikeudellinen seuraajavaltio ja että Tarton rauhansopimus (1920) Viron ja Neuvosto-Venäjän kesken on edelleen voimassa. Niissä todetaan myös, että Viro joutui vuonna 1940 Neuvostoliiton aggression kohteeksi ja laittomasti liitetyksi Neuvostoliittoon
Lähimenneisyys
vaikuttaa suhteisiin
Keskiviikkona ja torstaina Oulussa vierailleen Viron Helsingin-suurlähettilään Priit Kolbren mukaan lisäklausuulien tarkoituksena on pitää huoli siitä, että rajasopimus on yhdenmukainen Viron perustuslain kanssa. Hänen mukaansa Venäjän parlamentti duuma voi tehdä omalta osaltaan vastaavat varaumat.
Venäjä väittää, että Viro voi esittää varaumiensa pohjalta myöhemmin aluevaatimuksia Venäjälle.
"Moskovan syytteet ovat täysin vääriä", Kolbre kommentoi rajasopimuksen pysähtymistä Venäjän ratifiointiin. Kyseessä on hänen mielestään Venäjän sisäpoliittinen ongelma.
Suurlähettiläs Kolbren mielestä valtioiden välisissä suhteissa ei voida lähteä sillä tavoin puhtaalta pöydältä, että lähimenneisyys unohdettaisiin.
Tämä on syynä myös siihen, että Virossa on kavahdettu Venäjän ja Saksan sopimusta kaasuputkesta, joka menee suoraan Venäjältä Saksaan pitkin Itämeren pohjaa. Näin Baltian maat ja Puola jäävät nuolemaan näppejään.
"Molotov-Ribbentrop-sopimus voi uusiutua. Isot voivat päättää asioista pikkumaiden kohtalosta välittämättä", Priit Kolbre muistuttaa. Hänen mielestään kaasuputki on Saksalle kaupallinen mutta Venäjälle poliittinen asia. Saksakin on huomannut asian poliittisen puolen mutta ei välitä siitä, Kolbre jatkaa.
Ilmatilaloukkaukset
tutkien testausta
Viron ja Venäjän kauppa kasvaa vuosi vuodelta, mutta poliittiset suhteet pysyvät jännittyneinä.
Suurlähettiläs Kolbre tosin huomauttaa, että Viron käyttämä kieli Moskovan suuntaan oli ennen Nato- ja EU-jäsenyyksiä huomattavasti kärkevämpää. Nyt Viro tuntee paremmin vastuunsa suurten läntisten järjestöjen jäsenenä.
Venäjän ja Naton suhteet ovat vakiintuneet, mutta vanha vastakkainasettelukin nostaa silloin tällöin päätään. Baltian maiden kärsivällisyyttä on koeteltu ilmatilan loukkauksilla.
Priit Kolbre sanoo, ettei Nato provosoidu niin pienistä asioista. Hän arvelee, että Venäjä testaa hävittäjälennoilla Naton kaiken aikaa paranevaa tutkaverkostoa Baltian maissa.
Suurlähettiläs Kolbre aloitti Helsingin-pestinsä viime lokakuussa. Ensimmäisellä Oulun-vierailullaan hän osallistui Oulun Tuglas-seuran kymmenvuotisjuhliin.