"Aivan älytöntä. Luulin, että se oli joku huono vitsi, kun kuulin siitä", Tornion yhteislyseon lukion abiturientti Sanna Tarkka päivittelee. Hänen mielestään on hölmöä karsia ruotsin kielen opetusta kaupungissa, jonka naapuriyhteistyö Haaparannan kanssa on viemässä jopa yhteiseen ydinkeskustaan.
Samoilla linjoilla ovat lukion toista luokkaa käyvät Mari Väyrynen ja Olli Kemppinen. Eihän se näin voi mennä: Ruotsihan on käyttökieli rajan pinnassa, siitä on huvia ja hyötyä, ja se laajentaa keskinäistä kumppanuutta.
"Rajalla asuvien on hyvä osata toistensa kieltä edes joten kuten."
Mutta näin se on. Kaupunki on raakkaamassa ruotsin opetusta. Koululautakunta on päättänyt, että säästösyistä ei perusopetuksen alaluokilla tarjota vapaaehtoista A2-ruotsin kielen opetusta. Asia koskee ensi syksystä alkaen peruskoulun 4-luokkaisia, joilla ei enää ole mahdollisuutta valita vapaaehtoista pitkää ruotsia.
Päätöksen heijastukset näkyvät myöhemmin lukiossa, jossa ruotsin asema rapautuu. Lukion opettajien mielestä päätös vaikuttaa myös oppilaiden mahdollisuuksiin suorittaa ylioppilastutkinto. Monet ovat valinneet juuri ruotsin englannin sijasta vaativamman tason kokeessa.
Opettajat ihmeissään
Lukion rehtori Jari Pitkänen ja kielenopettajat Anne Salmela ja Maija Hukkanen ovat ihmeissään. Kaupungin linjaus tuli yllätyksenä, sitä ei ole perusteltu, eivätkä päättäjät ole ottaneet yhteyttä.
Lukion opettajien yleisönosastokirjoitus ja kirje lautakunnalle ovat kaikuneet kuin kuuroille korville. Opettajat arvelevat, että vanhemmat eivät ole välttämättä vielä ymmärtäneet päätöksen seurauksia, sillä silläkin suunnalla on oltu hiljaa.
Opettajien mielestä Torniossa ruotsin kieli on luonteva valinta, ei pakkopullaa. Ruotsin kielen opiskelijat ovat niin motivoituneita, ett he menestyvät yleensäkin keskimääräistä paremmin.
Yhteislyseon lukion opiskelijoista yli puolet opiskelee pitkää ruotsia keskipitkän oppimäärän sijasta. Oulun yliopistosta on tullut kehuja, että raja-alueelta tulevat sen parhaat ruotsin opiskelijat.
"Ruotsin kieltä ei ole tähän mennessä kyseenalaistettu, vaan siitä on saatu kiitosta", Pitkänen sanoo.
Strategia unohtui
Pitkä perinne ja käytäntö puhuvat vahvan ruotsin kielen opetuksen puolesta, mutta opettajien mukaan päätös on myös selkeästi rajakaupungin strategian vastainen.
"Kaikki korostavat, että rajalla puhalletaan yhteen hiileen. Tornion koulutoimenkin pitäisi tehdä töitä sen eteen, että täällä hallitaan molemmat kielet. Nyt meidät on palautettu samalle viivalle muun maan kanssa", Pitkänen harmittelee ja huomauttaa, että lukiolta on rajalle vain pari sataa metriä.
Rehtori muistuttaa, että Tornio ja Haaparanta ovat jopa keskustelleet yhteisen lukion rakentamisesta rajalle. Kysymys ei ole yhteisestä lukiosta, vaan lukioiden sovittamisesta saman katon alle. Yhteinen rakennus tulisi halvemmaksi kuin kahden vanhan rakennuksen remontoiminen isolla rahalla. Se toisi yhteistyöhönkin uutta puhtia.
Koulutoimenjohtaja Jyri Ulvinen myöntää, että päätös ei istu kaupungin strategiaan. "Joku toinen säästökohde olisi voinut olla parempi. A2 -ruotsia on valittu paljon, ja on ikävää, että tähän on jouduttu menemään. Me virkamiehinä toteutamme päättäjien tekemiä ratkaisuja." Hän toivoo, että kaupungin talouden parantuessa ruotsi tulisi taas tarjottimelle.
Koululautakunnan aiheuttamaa aukkoa voidaan lukiossa periaatteessa yrittää paikata lahjakkaille opiskelijoille tarjottavilla syventävillä ja soveltavilla kursseilla.
Mutta tässäkin on Pitkäsen mukaan otettava esiin yksi tylsä sana: raha. Anne Salmela puolestaan kysyy, kuinka moni ylipäätään pystyy valitsemaan ylimääräisiä kursseja.