Suomen ja Ruotsin kitkaiset neuvottelut uudesta rajajokisopimuksesta saavat lisää taakkaa ruotsalaiselta selvitysmieheltä. Selvitysmies haluaa, että Perämeren istutuslohet tulisi erotella rasvaeväleikkauksin Tornionjokeen nousevasta luonnonkalasta. Selvitysmies moittii lisäksi Suomea suullisen sopimuksen rikkomisesta. Meillä rasvaeväleikkaukset torjutaan laajasti.
Vuosia kiistelty rajajokisopimus määrittelee kalastukselle pelisäännöt Tornionjoella ja sen edustan merialueella. Viime helmikuussa maa- ja metsätalousministeriön silloinen valtiosihteeri Pekka Pesonen ja hänen ruotsalainen kollegansa Rolf Eriksson asettivat tavoitteen, että neuvottelut viedään päätökseen tänä vuonna.
"Viimeinen kokous on aikataulutettu joulukuun alkuun, mutta kovasti tämä on vaikea asia. Suomen sisälläkin on hankala löytää yhteisiä kantoja saati sitten Ruotsin kanssa", luonnehtii ministeriön nykyinen valtiosihteeri Jouni Lind ensi viikolla jatkuvia neuvotteluja.
Yksi vaikeista asioista on valikoiva pyynti. Ruotsi korostaa lohipolitiikassaan erottelua, jossa rasvaeväleikatut istukkaat otetaan saaliin joukosta talteen ja luonnonkalat päästetään jatkamaan matkaansa.
"Heidän selvitysmiehensä esitys lähtee siitä, että valikoiva pyynti on neuvottelujen kynnyskysymys", Lind sanoo.
Terminaali hampaissa
Selvitysmies Håkan Larsson iskee suomalaisten kalastukseen etenkin Kemijokisuun terminaalissa, joka itse asiassa ei edes kuulu rajajokialueeseen. Terminaali on alue, johon voimayhtiöt istuttavat kaloja korvaukseksi jokien tulppaamisesta. Merivaelluksen jälkeen istukkaat palaavat lähtöterminaaliinsa, josta ne pyritään hyödyntämään mahdollisimman tarkoin.
Larssonin mielestä terminaalikalastukseen liitettiin aikanaan ehto, jonka mukaan istukkaiden rasvaevät olisi pitänyt leikata keväästä 2004 lähtien.
"Ruotsissa näin tapahtui, mutta ei Suomessa."
Hän muistuttaa, että vapaa terminaalipyynti saisi kohdistua vain istukkaisiin. Suomessa niitä ei kuitenkaan kyetä erottelemaan luonnonlohista.
Kemin edustaa Larsson pitää erityisenä ongelmana, koska terminaali rajoittuu rajajokialueeseen.
Suomessa ei hurrata
Lindin mukaan meillä ei pidetä järkevänä, että rasvaeväleikkaukset tuotaisiin rajajokisopimukseen. Terminaalialuetta joudutaan kuitenkin tarkastelemaan erilliskysymyksenä.
"Pitkällä tähtäimellä rasvaeväleikkauksista saattaisi tietysti olla tiettyjä hyötyjä tutkimuksen ja seurannan sekä pyynnin kannalta."
Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousjohtaja Pentti Pasanen pitää hyvin kyseenalaisena, voisiko neuvotteluissa ylipäänsä edes puuttua terminaalipyyntiin, joka ei kuulu sopimusalueeseen. Painokkaimmin rasvaeväleikkauksia vastustavat jokiyhtiöt.
"Operaatio olisi erittäin kallis ja työläs. Siinä tarvitaan Fiskarsin sakset, näppärät sormet, nukutus ja nipsaus", kuvaa leikkausta Voimalohi Oy:n toimitusjohtaja Tapio Lovikka.
Voimalohi hoitaa muun muassa Kemijoki Oy:n velvoiteistutukset, joista lohen vuotuinen osuus on keskimäärin 615 000 kappaletta.
"Se olisi aikamoinen määrä käsityötä. Emme mielellään ota lisävelvoitteita", Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula vahvistaa.