Suomen ja Norjan pääministereille luovutettiin tiistaina Oulussa työryhmäraportti maiden välisestä yhteistyöstä pohjoisessa. Raportti käsittelee etenkin sitä, kuinka raja-alueen kunnat ja asukkaat voisivat nykyistä paremmin hyötyä toisistaan.
Kyseessä on tärkeä asiakirja muun muassa siksi, että se tuo Suomen ja Norjan rajakuntien huolet suoraan pääministerien ja sen myötä maiden hallitusten pöydille. Yhteistyössä ei nimittäin ole kyse vain kuntien omasta tahdosta. Monessa asiassa tarvitaan sitä, että valtioiden lainsäädäntö ja muut käytännöt sovitetaan toisiinsa sopiviksi. Pelkästään omin voimin Lapin ja Finnmarkin pienet kunnat eivät hevin saa toiveitaan kuuluville pääkaupungeissa.
Raportti korostaa erityisesti sitä, kuinka tärkeää on voittaa kielikysymyksen tuomat käytännön esteet.
Suomen ja Ruotsin rajalla Tornionjokilaaksossa lähtökohta yhteistyölle on helpompi, sillä ruotsi on Suomen kouluissa pakollinen kieli ja suomea ymmärretään melko laajalti myös Ruotsin puolella. Norjan rajalla yhteisen kielen löytäminen on paljon vaikeampaa. Norjan ja suomen molemminpuolista opetusta pitäisi näillä alueilla tehostaa. Lisäksi saamenkielisen opetuksen opetussuunnitelmat tulisi sovittaa yhteen, kuten työryhmä esittää, ja tehdä se myös Ruotsin kanssa.
Kielten opetuksen tarpeet pohjoisen raja-alueilla ovat oleellisesti toisenlaiset kuin muualla Norjassa tai Suomessa. Maiden opetushallitusten on yhdessä otettava tämä huomioon. Kyseessä on ainutlaatuinen, kolmekielinen alue, johon eivät sovi vakioratkaisut.
Raportti on hyvä alku entistä määrätietoisemmalle työlle, mutta se ei toteudu itsestään. Kun pääministerit vuoden kuluttua tapaavat Pohjois-Norjassa, heidän syytä vaatia selvitystä siitä, mihin käytännön toimiin on ryhdytty. Parantamisen varaa nykyisestä on monella eri alalla.
Rajakuntaselvitys on hyvä esimerkki käytännön yhteistyöstä, jota hallitustasolla voi vauhdittaa. Toinen on Oulun kauppakamarin tekemä esitys Barents-toimintakeskuksen perustamisesta Ouluun tai muualle Pohjois-Suomeen. Se ei onnistu ilman valtion tukea.
Muuten pääministeri Kjell Magne Bondevikin Oulun-vierailusta ei kovin paljon konkreettista käteen jäänyt. Lumikki-kaasukentän kysymyksissä pysyttiin juhlapuhetasolla, ja samanaikainen Fortumin sähköyhtiökauppojen kaatuminen Oslossa kertoo paljon norjalaisten ahtaasta ajattelutavasta - Bondevikin oma puolue vaikutti ratkaisun taustalla.
Mutta naapuriyhteistyö jatkuu, ja on hyvä, että seuraavakin kahdenvälinen tapaaminen on pohjoisessa.
paakirjoitus@kaleva.fi