Sallan raja on vihdoinkin avattu. Samalla Itä-Lappi saa uusia, kauan odotettuja mahdollisuuksia.
Suomen ja Venäjän pääministerit Paavo Lipponen ja Mihail Kasjanov vihkivät perjantaina Sallan raja-aseman käyttöön kansainväliselle liikenteelle. Itä-Lapista ei viime vuosien mittaan ole paljon myönteisiä uutisia kantautunut, mutta tämä on kiistatta sellainen. Vuosikausia kestänyt odotus on vihdoin ohi. Sallasta ehti jo tulla surullinen esimerkki siitä, mitä kaikkia viivytyksiä etenkin venäläinen byrokratia saattaa saada aikaan. Takarajoja ehti tulla ja mennä, eikä mitään tuntunut tapahtuvan.
Nyt osin EU-rahoilla rakennettu raja-asema on lopulta auki. Kahden maan pääministerin tulo paikalle osoittaa, että myös pääkaupungeissa pidetään asiaa tärkeänä. Uusi yhteys on huomattu muuallakin: esimerkiksi Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh on todennut Sallan avaamisen helpottavan Barentsin alueen yhteistyötä ja olevan tärkeä myös Ruotsin ja Venäjän kahdenvälisille yhteyksille.
Sallan ylityspaikalla onkin merkitystä, joka ei rajoitu vain Itä-Lapin talousalueelle. Se tuo Kuolan niemimaan teollisuusalueet, mahdolliset matkailukohteet ja myös Murmanskin kaupungin paljon nykyistä helpommin tavoitettaviksi.
Tähän asti ainoa reitti Murmanskiin on kulkenut Ivalon ja Raja-Joosepin kautta tai vielä pohjoisempaa Kirkkoniemestä. Tiet ovat pitkiä ja mutkikkaita ja omiaan karkottamaan kulkijoita. Raja-Joosepin merkitys todennäköisesti jatkossa pienenee, mikä jossain määrin vähentää Ivalon palvelujen käyttöä, mutta se on pieni haitta Sallan rajan positiivisten vaikutusten rinnalla.
Koko eteläinen Kuolan alue - Kirovsk, Montsegorsk, Apatiit ja Kantalahti - on tähän asti ollut vaikeasti tavoitettavissa pitkän kiertotien kautta. Nyt Sallasta pääsee varsin nopeasti Kantalahteen ja hyväkuntoiselle Pietarin-Murmanskin valtatielle. On odotettavissa, että uusi yhteys lisää rajat ylittävän liikenteen määrää, eikä vaikutus rajoitu Suomeen. Esimerkiksi Ruotsin yhteydet Kuolaan sujuvat paljon entistä helpommin. Todennäköisesti myös venäläisten ostosmatkailu ja muu liikenne Sallan, Kemijärven ja Rovaniemen suuntaan kasvaa, ja vaikutukset tuntunevat Oulussa asti. Sallan rajan takana on asukkaita ja ostovoimaa paljon enemmän kuin esimerkiksi Vartiuksen raja-aseman takana.
Itä-Lappi on tähän asti ollut eräänlainen maantieteellinen pussinperä. Nyt sen asema muuttuu, millä on sekä henkistä että taloudellista vaikutusta - vaikka odotuksissa kannattaa pitää jalat maassa, ja vaikka epätoivottuja lieveilmiöitäkin varmasti tulee.
Parhaillaan on selvitettävänä myös Sallan ja Kantalahden välisen rautatieyhteyden tarve ja kannattavuus. Sen kautta avautuisi uusi rahtiyhteys Suomesta ja Ruotsista Murmanskin radalle. Jos selvitys osoittaa liikennemäärien voivan olla riittäviä, yhteyden rakentamista on syytä tarkastella koko EU:n ja sen pohjoisen ulottuvuuden näkökulmasta. On todennäköistä, että tämänkaltainen investointi olisi yksi hyödyllisimmistä tavoista rakentaa infrastruktuuria EU:n ja Venäjän raja-alueille.
Monissa pohjoissuomalaisissa odotuksissa on vuosien mittaan jouduttu pettymään. Sama koskee koko Barents-yhteistyötä. Asiat ovat tapahtuneet paljon hitaammin kuin on odotettu. Tänä vuonna on kuitenkin saavutettu jo kaksi tärkeää tavoitetta: Kotskoma-Lietmajärvi -rata alkaa vihdoin olla liikennöitävissä ja Sallan raja on auki. Kärsivällisyyttä on tarvittu ja koeteltu, mutta pitkäjänteisyys tuo myös tuloksia.