Pohjoismaiden neuvostossa pohditaan mahdollisuutta perustaa raja-asiamiehen tehtävä pohtimaan, kuinka raja-alueiden yhteistyötä haittaavat esteet poistetaan.
"Raja-alueiden yhteistyön pulmista on puhuttu monta vuotta, mutta mitään ei ole oikein tapahtunut. Nyt haluamme ainakin yrittää", Pohjoismaiden neuvoston Ruotsin valiokunnan puheenjohtaja Sinikka Bohlin (s.) sanoo.
Raja-asiamies laatisi kokonaiskuvan ongelmista, ja jakaisi ne muun muassa paikallisesti tai valtioiden parlamenteissa ratkaistaviin asioihin.
Ruotsi on ensi vuonna puheenjohtaja Pohjoismaisessa ministerineuvostossa, joka on pyytänyt raja-alueilta esimerkkilistaa erilaisista ongelmista. Ruotsi haluaa puheenjohtajakautenaan ottaa niiden ratkaisun toiminnan keskiöön.
Länsirajalla Haaparanta-Torniossa ovat maiden erilaisista lainsäädännöstä ja käytännöistä johtuvat ongelmat tulleet vuosien varrella perin tutuiksi. Merja Pikkuaho rajaosaamiskeskuksesta tietää, että kaikkea kysytään maan ja taivaan väliltä. Pulmat ovat suuria ja pieniä, aika monet johtuvat tietämättömyydestä.
"Suurin kompa liittyy siihen, ettei osata kysyä oikeita kysymyksiä", Pikkuaho huomauttaa.
Rajaosaamiskeskuksesta Ruotsiin on lähtenyt lista, jossa kummastellaan muun muassa sitä, miksi taksit eivät voi ottaa kyytiläisiä myös naapurista. "Paikallisten toimijoiden mielestä tämä on typerä juttu", Pikkuaho kertoo.
Torniolainen taksimies Kai Kangas katsoo, että liikennealueen laajentaminen olisi asiakkaiden kannalta hyvä juttu. Torniolaistaksit voivat rajan takaa käydä hakemassa vain tietyt sovitut asiakkaat. "Suomen ja Norjan välillä ajetaan edestakaisin", Kangas tietää.
"Tärkeintä on valaista ihmisiä siitä, mitä ongelmia voi syntyä, kun liikutaan maasta toiseen vaikkapa työn perässä. Vaikeimpia asioita ovat sosiaaliturvajärjestelmät ja niiden tulkinta", Bohlin sanoo.
Ruotsin valiokunta on parhaillaan tutustumismatkalla Tornionlaaksossa. Bohlinille, Porissa syntyneelle, Torniossa koulunsa käyneelle karjalaisevakkojen lapselle länsirajalla käynti on aina kuin palaamista juurille. Hän tuntee alueen, mutta hämmästelee silti sen viime aikaista kasvua.
Yhteistyö ja sille perustunut kasvu ei olisi ollut mahdollista, jos kaksoiskaupungissa olisi aina noudatettu pilkun tarkasti paragrafeja. Yhteistä keskusta rakentavat naapurit ovat tarpeen tullen soveltaneet lakia laveasti ja käyttäneet maalaisjärkeä.
Vuodesta 1988 Ruotsin eduskunnassa istunut Bohlin ei pane ollenkaan pahakseen paikallista luovuutta, vaikka lainsäätäjän mielestä lain raamit onkin hyvä pitää mielessä.
"Lainsäätäjä ei aina näe koko kuvaa", Bohlin myöntää. Hänen mielestään Suomen ja Ruotsin hallitusten tulisi suunnata katseensa yhä enemmän pohjoiseen kuin etelään.