Kortesalmen ylityspaikalla on outo ja historiallinenkin meininki. Kuusamon itäportilla kevättuuli hönkii tutun koleana, mutta lähes kaikki muu onkin tänä keväänä toisin.
Venäjän rajasta kertovan kyltin vieressä molempien maiden puomit sojottavat taivasta kohti. EU:n tähtilippu ja englanniksi kirjoitettu taulu kertovat, että läheiselle kumpareelle tehdään raja-asemaa yhteisön varoin.
Sora-autot kurvaavat avattujen puomien alta, kippaavat kuormansa muutaman sadan metrin päähän ja palaavat pian hakemaan kotimaasta uutta lastia.
Suoperään Venäjän raja- ja tulliviranomaisille tulevia tiloja rakennetaan sellaiselle tohinalle, että niiden uskotaan valmistuvan tämän vuoden aikana - kuten EU:n komissio edellytti 2 001 myöntäessään rahat raja-asemalle .
"Meillä ei ole mitään syytä olettaa, että mikään jarruttaisi enää rakentamista", sanoo raja-asemaa urakoivan Peab Seicon Oy:n vientijohtaja Eero Koski.
Urakointi takkuili
tullisotkujen vuoksi
Rajanylityspaikalla on nyt täysi rähinä päällä, mutta töiden aloituksessa törmättiin kokeneille itärakentajille liiankin tuttuun ongelmaan. Viime vuoden joulukuun 22. päivänä urakan saaneen Peab Seicon Oy:n työt tyssäsivät alkuunsa tullisotkuihin.
EU edellytti rahoituspäätöksessään, että lahjana rakennettavan kuuden miljoonan euron raja-aseman tarvikkeista ei peritä tullia.
Eero Kosken mukaan tästä on selvä pykälä myös EU:n ja Venäjän sopimuksessa. Tieto ei kuitenkaan tavoittanut paikallisia venäläisviranomaisia. He tulkitsivat tuontisäädöksiä normaaliin tapaan ja vaativat vielä tuotavista tavaroista tullia.
Sallan raja-asemaakin rakentamassa ollut Koski kertoo, että vastaavaa keskustelua on käyty ennenkin. Asiat selviävät yleensä pienen setvimisen jälkeen. Nyt koneet, tavarat ja työntekijät liikkuvat rajan yli tavalliseen tapaan.
Kosken mielestä rakentamisen tuoman lisäliikenteen hoitamisessa oli tottumattomuutta myös suomalaisilla tulli- ja rajaviranomaisilla.
"Molemmin puolin rajaa liikenne ei sujunut kitkatta", Eero Koski sanoi.
Luvat venäläisten
peukalon alla
Kainuun rajavartioston Kuusamon rajavartioalueen päällikkö, majuri Jukka Ikäläinen on hämmästynyt kritiikistä. Hänen mukaan tulliasiat ja kulkuluvat ovat puhtaasti venäläisten vallassa, joihin suomalaiset eivät voi vaikuttaa.
"Työmaille ei voida päästää ihmisiä, ennen kuin heille on venäläisiltä lupa", Ikäläinen muistuttaa.
Kortesalmen tullin tullitarkastaja Lasse Monto kertoo, että tullauksessa on toimittu aivan tavanomaisin pelisäännöin.
"Minkä me mahdamme, mitä he tuolla puolen rajaa tekevät"; Monto sanoi.
Rajanylityspaikan työmaalle vedettiin sähköt Suomen puolelta helmikuussa. Koneet pääsivät työmaalle maaliskuussa, kun venäläisiltä saatiin päätökset tullivapaudesta ja kulkuluvat.
Työmaa on aidattu tullivapaaksi, jonne työntekijät pääsevät venäläisten luvalla ja oman maan passilla.
Kortesalmi on virallisesti väliaikainen rajanylityspaikka, josta kulkiessa tarvitsee passin ja viisumin lisäksi rajanylitysluvan. Kasainvälisillä ylityspaikoilla, jollaiseksi Kuusamoa nyt rakennetaan, erillistä rajanylityslupaa ei vaadita.
Eero Kosken mukaan raja-aseman työmaalla on nyt noin 50 työntekijää. Työnjohdossa on kymmenen ihmistä, joista kaksi on venäläisiä. Rakennusmiehet ovat puoleksi suomalaisia ja venäläisiä.
"Enimmillään työntekijöiden määrä nousee 60-70:een", Eero Koski arvioi.