Rai­vaus­sa­hoil­la ve­sak­ko­jen kimp­puun

Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa kehottaa alueen metsänomistajia raivaamaan vesakot nurin vasta perustetuista metsistä, jotta nuoret männyn- ja kuusentaimet kasvavat paremmin. Tässä kuussa lähtee pari tuhatta kirjettä metsänomistajille asiasta.

Niilo Piisilä (vas.) ja Risto Mulari laulattivat raivaussahoja Sanginjoen taimikossa tiistaina.
Niilo Piisilä (vas.) ja Risto Mulari laulattivat raivaussahoja Sanginjoen taimikossa tiistaina.

Nyt kun puukauppa käy erittäin huonosti, metsänomistajien kannattaa keskittyä metsiensä hoitamiseen, jotta ne tulevaisuudessa tuottavat puuta mahdollisimman tehokkaasti.

Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa kampanjoi nyt kesäkuussa voimakkaasti taimikoiden varhaishoidon puolesta. Se tarkoittaa ihan pienten männyn- ja kuusen taimien kasvun turvaamista raivaamalla voimaa ja valoa vievät lehtipuut sekä pintakasvillisuus pois.

Metsäkeskus kokoaa vuosittain metsävaratietoja 130 000 hehtaarin alalta yksityisten metsistä. Niistä poimitaan metsät, joissa tarvitaan metsänhoitoa.

"Metsänomistajalle lähetetään tarkat karttatiedot, missä ja millaista tarvetta on juuri hänen metsässään. Esitämme hänelle, että asia pitäisi panna kuntoon", kertoo Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan johtaja Niilo Piisilä.

Taimikoiden varhaishoitoon kannustavia kirjeitä ja karttoja lähetetään nyt kesäkuussa 1 500-2 000 metsänomistajalle. Metsäkeskus kehottaa kaikkia metsänomistajia, joilla on alle kymmenen vuotta vanhoja taimikoita, tarkistamaan niiden kunnon.

Noin 60 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan metsäomistajista tilaa Metsäkeskukselta tilakohtaisen metsäsuunnitelman, joka on räätälöity paketti ja sisältää kaikki mahdolliset hakkuu- ja hoitotiedot. Heille vetoomusta varhaishoidosta ei lähetetä, koska suunnitelma on jo olemassa.



Energiapuusta ensimmäiset tulot


Taimikoiden varhaishoito ei tuota metsänomistajalle välittömiä puunmyyntituloja, kuten pidemmälle kasvaneissa metsissä tehtävät harvennus- ja hoitohakkuut. Koska puulla on nyt heikko kysyntä, siihen on Piisilän mielestä nyt oikea aika.

Varhaishoitoa voi tehdä itse raivaussahalla tai vaikkapa vesurilla. Ammattilaisilla teettäminen maksaa noin 200 euroa hehtaarilta. Kampanjakirjeen mukana on mukana ohjeet itse vesakkoa perkaavalle. Raivausapua saa etupäässä metsänhoitoyhdistyksistä. Läänin eteläosissa on alan yrittäjiä, ja Pudasjärvellä palveluja voi ostaa parilta työosuuskunnalta.

Ensimmäiset tulot taimikon perustamisen jälkeen on saatavissa vasta noin kolmen vuosikymmenen kuluttua. Silloin metsässä voidaan tehdä ensimmäinen harvennushakkuu. Täysimittaisten tukkien saamiseksi täytyy odottaa 80-90 vuotta.

"Nyt kun energiapuun arvostus ja hinnoittelu muuttuvat, tuloja voi olla saatavissa jo 20 vuoden päästä. Noin kymmenen metriä korkeista puista saadaan energiapuun myyntituloja, mutta nekin ovat pieniä", Piisilä sanoo.

Lyhyt kaadettu vesakko hyödyttää sen verran, että taimikko saa niistä hyviä ravinteita.



Puun aika
tulee vielä


Suomen metsäkeskukset kampanjoivat vastaavalla tavalla taimikonhoidon puolesta kolme ja neljä vuotta sitten. Piisilä sanoo, että taimikonhoitoa pitäisi tehdä sekä Pohjois-Pohjanmaalla että koko massa kahdesta kolmeen kertaan enemmän kuin niitä nyt tehdään.

"Yleensä nämä kampanjamme ovat tehonneet. Metsänomistajat havahtuvat, että nyt ulkopuolinen tarkastaja on huomannut metsän tarvitsevan hoitoa. He ovat asian itsekin todenneet, mutta eivät ole riittävästi uskoneet näkemäänsä tai ovat olleet epätietoisia. Rohkeus ryhtyä tekemään on puuttunut", Piisilä sanoo.

Tällä hetkellä kuitupuulla ei ole kysyntää, mutta tukkipuun kysyntä on lievästi parantunut. Puun hinta on laskenut kuuden, seitsemän vuoden takaiselle tasolle. Parhaimpia hintoja maksettiin pari vuotta sitten.

Piisilä kertoo, että vuotuinen hakkuumahdollisuus Pohjois-Pohjanmaan metsissä on 5,4 miljoonaa kuutiota, mutta vuosittain on hakattu vain 4,6 miljoonaa kuutiota. Joka vuosi voitaisiin hakata siis lähes miljoona kuutiota enemmän.

"Näin tulisi tehdäkin, jotta metsien kasvu saadaan ylläpidettyä ja metsät riittävästi väljennettyä. Ne olisivat kestäviä hakkuumahdollisuuksia", Piisilä sanoo.

Esimerkiksi Kemijärven sellutehdas käytti puuta 1,4 miljoonaa kuutiota, ja Oulun tehtaisiin menee kahdesta kolmeen miljoonaa kuutiota vuodessa. Kemijärveä ei ole, ja Oulu ostaa suureksi osaksi eukalyptuspuuta Etelä-Amerikasta.

"Kyllä puu riittää vielä kysyntää, sillä teollisuuteen tulee paperin tilalle muita tuotteita. Energian tarve lisääntyy, ja puu on uusiutuvin energianlähde. Siellä tulee olemaan mittaamattomat mahdollisuudet", Piisilä uskoo.

Ilmoita asiavirheestä