Vaala Vanhempien asenteilla ja juomatavoilla on huomattava vaikutus nuoren päihteiden käyttöön. Perheen uskonnollisuus näyttää etenkin Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla tukevan merkittävästi nuoren raittiutta.
Helsingin yliopistossa perjantaina tarkastetussa valtiotieteen maisteri Torsten Winterin väitöskirjassa Nuorten raittius ja siihen vaikuttavat tekijät oli tutkimusaineistona vuosina 1975-79 Suomessa syntyneitä kaksosia ja heidän vanhempiaan. Winterin tutkimus vahvistaa aikaisempien tutkimusten tuloksia: nuorten raittius riippuu nimenomaan kasvuympäristöstä ja vain vähän perintötekijöistä.
Vähiten alkoholia kokeilleita 15-16 -vuotiaita oli vuonna 1999 Pohjois-Suomessa ja eniten pääkaupunkiseudulla. Aikaisempien tutkimusten mukaan raittiita aikuisia on pääkaupunkiseudulla vain kolmannes koko maahan verrattuna.
Raittiiden ja hillitysti juovien vanhempien lapsista 18,5 prosenttia oli raittiita Uudellamaalla ja 46 prosenttia muualla Suomessa. Runsaasti juovien vanhempien lapsista raittiita oli 13 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja 17 prosenttia muualla maassa.
Raittiusaate nousee
Winter toteaa uskonnollisuuden olevan tärkeä kulttuuriselitys nuorten alkoholinkäytölle. Uskonnollisuus näyttäisi muokkaavan voimakkaasti myös alkoholinkäytön aloittamiseen liittyvien geneettisten tekijöiden vaikutusta.
"Tutkimalla perheiden uskonnollisuutta voidaan selvittää niitä ympäristötekijöitä, joista raittius on riippuvainen. Esimerkiksi Pohjanmaan alhaisen alkoholinkulutuksen katsotaan sosiaalisen kontrollin lisäksi johtuvan uskonnollisesta perinteestä ja ilmapiiristä", Winter sanoo.
Muuttoliike, rakennemuutos, keskioluen myynnin vapautuminen ja yleinen vapaamielinen suhtautuminen alkoholiin vaikuttavat eniten juomatapoihin pääkaupunkiseudulla. Kun naapureita ei tunneta, ei heidän suhtautumistaan alkoholin käyttöön tarvitse miettiä.
Koska ympäristö ja uskonnollisuus vaikuttavat nuorten juomiseen eri tavalla Etelä-Suomessa kuin muualla, raittiuden tukemisen keinotkin olisi Winterin mukaan mietittävä näiden erojen mukaan.
"Sekä rajoittavia ja kannustavia tapoja tarvitaan. Ympäristö voi tarjota tukea raittiudelle alkoholivapailla alueilla. Se vähentäisi nuorten riippuvuutta yhteiskunnan kollektiivisesta alkoholikulttuurista.",
Winter näkee monimuotoistuvan yhteiskunnan uutena mahdollisuutena edistää raittiutta. Esimerkiksi Yhdysvalloista levinneessä streittariliikkeessä humaltumista pidetään välipitämättömyytenä itseä ja maailmaa kohtaan. Norjalaisen tutkimuksen mukaan raittiuden kannattajia on eniten siirtolaisnuorten keskuudessa.
Torsten Winter huomauttaa, että uskonnollisten perheiden suhtautumisesta raittiuteen tarvitaan lisää tietoa.
"Mielenkiintoista olisi tietää esimerkiksi, miten näissä perheissä koetaan muiden alkoholinkäyttö ja miten niissä pystytään vastustamaan yleistä painetta käyttää alkoholia. Liittyykö raittius vain konservatiiviseen elämäntapaan vai voivatko raittiit perheet antaa jotain sellaista tietoa, mikä auttaa muita ymmärtämään elämää ilman alkoholia", Winter kysyy.
Kun valtiovallan keinot säädellä alkoholin saatavuutta vähenevät Euroopan laajentumisen yhdentymisen myötä, kasvaa Winterin mukaan kansalaisyhteiskunnan haaste toimia alkoholin haittoja vastaan. Valtaosa suomalaisista pitää nykyisiä alkoholipoliittisia rajoituksia sopivina.