Tilaajille

Raimo Met­sän­hei­mo haluaa lah­joit­taa teok­siaan kau­pun­gil­le veis­tos­puis­toa varten, mutta hanke ju­mit­tui – tällä het­kel­lä ei ole var­muut­ta siitä, miten puisto etenee

Oulun kaupunki teki kuvanveistäjä Raimo Metsänheimon kanssa yhteistyösopimuksen asemakaavan muutoksen valmistelemisesta puolisentoista vuotta sitten. Asia eteni viime kevääseen asti, kunnes eteneminen pysähtyi.

Katriina Bendiksen ja Jarkko Metsänheimo pohtivat, toteutuuko heidän isänsä, taiteilija Raimo Metsänheimon teoksista koottu veistospuisto. Etualalla pronssiveistos Valtiovierailu. ”Vapaan Taidekoulun (1946–47) lopuksi meille näytettiin loistavia filmejä veistoksista. Siitä alkoi veistosinnostus”, Raimo Metsänheimo muistelee. Tätä ennen hän oli ollut ensisijaisesti piirtäjä. Taustalla teos nimeltä Seurapiiri. Raimo Metsänheimon teos Miiju (1948) on veistoksista vanhin.
Katriina Bendiksen ja Jarkko Metsänheimo pohtivat, toteutuuko heidän isänsä, taiteilija Raimo Metsänheimon teoksista koottu veistospuisto. Etualalla pronssiveistos Valtiovierailu.
Katriina Bendiksen ja Jarkko Metsänheimo pohtivat, toteutuuko heidän isänsä, taiteilija Raimo Metsänheimon teoksista koottu veistospuisto. Etualalla pronssiveistos Valtiovierailu.
Kuva: Pekka Peura

Lähestulkoon luonnontilaisen metsän ympäröimässä Raimolan tilan pihapiirissä Oulun Kaijonharjussa tervehtii tulijaa yhteensä noin kaksikymmentä erikokoista pronssi- ja graniittiveistosta.

Kuvataiteilija, professori Raimo Metsänheimo on ikuistanut veistoksiin ihmisiä ja eläimiä: pääasiassa omia sukulaisiaan sekä eurooppalaisissa eläintarhoissa omin silmin näkemiään norsuja ja orankeja.