Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti viime keskiviikkona sopineensa VR-Yhtymä Oy:n kanssa, että valtionyhtiö hoitaa Suomen kaukojunaliikennettä yksinoikeudella vuoden 2024 loppuun asti.
Nykyinen yksinoikeussopimus päättyy vuonna 2019. Uusin päätös merkitsee sitä, että raiteet ovat vain VR:n käytössä vähintään seuraavat 11 ja puoli vuotta.
Päätös oli yllättävä, sillä viime vuosina Suomessa on päinvastoin pyritty eroon erilaisista monopoleista. Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) itse on halunnut lisätä markkinaehtoisuutta linja-autoliikenteessä.
Ministeriön ja VR:n nykyiseen sopimukseen sisältyy ehto, jonka mukaan sopijapuolet voivat vuoden 2015 loppuun mennessä päättää sopimuksen jatkamisesta viidellä vuodella, jos VR:n tarkoituksena on sopimusaikana tehdä merkittäviä kalustoinvestointeja. Näitä VR nyt lupaa.
Juuri tässä kohdassa päätöksen taustalla saattoi näkyä kainuulaisen Kyllösen kädenjälki. VR:n kalustotilaukset merkinnevät lisätöitä ministerin omaan maakuntaan, Kajaanin Otanmäen junanvaunutehtaalle. Jos tilauksia tulee sinne, se on tietysti hyvä asia Pohjois-Suomelle laajemminkin.
Samalla VR tietenkin voi kohentaa kalustollisia kilpailuasemiaan siltä varalta, että monopoli päättyisi ensi vuosikymmenen puolivälissä.
Ministeriön perusteluissa mainittiin sopimuksen syyksi myös se, että kilpailun avaamisen pelisäännöt eivät ole vielä valmiina EU:ssa. Samoin mainitaan se, ettei rataverkkokaan tarjoa nykyisellään mahdollisuuksia toimivalle kilpailulle. Vaikutelmaksi jää pakostakin, ettei aitoa tahtoakaan kilpailun avaamiselle ministeriössä ollut.
Periaatteellisia tai ideologisia esteitä kaukojunaliikenteen avaamiseen kilpailulle ei kuitenkaan saa olla. Kilpailua on vapautettu myös monissa muissa maissa. Suomen olot tuskin ovat niin poikkeukselliset, että täällä pitäisi toimia toisin.
Maailmassa tuskin on ollut yhtäkään monopolia, jonka jatkamiselle ei olisi löydetty kasaa perusteluja. Silti monopoleja on kautta historian purettu onnistuneesti.
Yleensä kilpailu toimii kuluttajien eduksi. Kun Helsingin ja Oulun lentoliikenne oli vain yhden lentoyhtiön varassa, lippujen hinnat olivat olennaisesti korkeammat kuin nyt. Kun nykyistä nopeampi ratayhteys Oulusta etelään valmistuu vuonna 2017, junamatkustajien määrä kasvaa varmasti, mikä tekisi tästäkin rataosuudesta uusien operaattorien kannalta kiinnostavan.
Nyt ministeriön päätös aiheutti melkoisen pettymyksen niissä yrityksissä, joita kaukojunaliikenne kiinnosti. Näitä olivat ainakin joukkoliikenneyritys Veolia ja bussiyhtiö Onnibus.
VR:n tilanteesta on silti sanottava, ettei yhtiö nytkään toimi kilpailulta suojassa. Yhtiö kilpailee jo nyt matkustajista bussien, lentoliikenteen ja yksityisautoilun kanssa.
Herätys kilpailuun on ollut kuitenkin hidas. Kesti hämmästyttävän kauan ennen kuin VR esimerkiksi keksi ottaa käyttöön junalippujen laajat tarjouskampanjat, joihin kansalaiset ovat nyt hanakasti tarttuneet.